Avainsana: valtio

Verohallinnon pääjohtaja puhuu asiaa – Miksi pieni piiri tukee vielä autoiluakin verovähennysten muodossa?

On harmi, että Suomessa monet johtajat eivät uskalla puhua suutaan puhtaaksi havaitsemistaan epäkohdista ja päättömyyksistä, kuin vasta eläkkeellä jäädessään. Näin näytti käyneen myös eläkkeelle kohta jäävälle Verohallinnon pääjohtajalle Pekka Ruohoselle, joka puhuu suoraa puhetta Helsingin sanomien haastattelussa. Hänen mukaansa pieni piiri pyörittää Suomen veropolitiikkaa omaa poliittista kannatustaan vahvistaakseen, eikä tämä piiri korjaa virheitään, vaikka tutkimustieto niin ”käskisi” tekemään. Erityisesti pääjohtaja haluaisi päästä eroon erilaisista verovähennyksistä – ja tuista, joiden yleisyyttä Suomessa olen itsekin jo pitkään ihmetellyt. En ole perillä mistä vimma näihin kaikkiin vähennyksiin tulee, mutta etenkin autoilua ja muuta moottoriajoneuvojen käyttöä tukevista verovähennyksistä olisi syytä päästä nopeasti eroon, sillä ne eivät edistä terveyttä edistävää käyttäytymistä.

Read More

D niin kuin Doping, vai Doping niin kuin Devalvaatio?

Olen hiljattain ihmetellyt valtiontalouden menojen kasvua urheilupomojen palkkojen lisäksi. Jotta tekstit eivät menisi liiaksi urheilusihteereiden roimimiseksi, niin jatkan hieman maallikon ihmettelyä menojen kasvusta. Kuten kuvaajasta näkyy, Suomen menot ovat olleet verraten tasaiset aina 1990-luvun alusta vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen ne ovat nousseet huimasti. Taantuman vaikutuksen lisäksi kilpailukyky on kuulemma jäänyt jälkeen kilpailijamaista, minkä vuoksi hallitus rustasi niin sanotun kilpailukykysopimuksen kasaan. Sen yhteydessä kuulimme usein politiikkojen puheita, että koska olemme nyt eurossa ja meillä ei ole enää omaa valuuttaa, harmittavasti devalvaatiota eli rahan arvon tarkoituksellista heikentämistä ei voida enää käyttää kilpailukyvyn korjaamiseksi.

En ole juuri kenenkään kuullut ihmettelevän tai kyseenalaistavan näitä kommentteja, mutta omaan korvaan ne särähtävät. Ne tuovat nimittäin itselleni mielleyhtymän urheilijoiden dopingin käyttöön, jota monet tuntuvat paheksuvan kovastikin. Mutta aivan samoin kuin urheilijat yrittävät keinotekoisesti parantaa omaa kuntoa ja kilpailukykyä dopingilla, devalvaatio on talouden dopingia vastauksena huonosti hoidettuun talouteen. Miksi se on tai on ollut taloudessa hyväksyttävää, mutta urheilijoiden dopinginkäyttö niin paheksuttavaa? Miksi taloudessa saisi käyttää vippaskonsteja kurssin kääntämiseksi, jos sitä ei sallita urheilussakaan, vaan kilpailukyky olisi hyvä rakentaa pitkäjänteisen, erittäin kurinalaisen ja usein hitaan työn tuloksena? Pahinta ei tässä asiassa kuitenkaan ole toisten huijaaminen, vaan kuten ruotsalaisen talouden mahtisuvun päämies Jacob Wallenberg sanoo, ”Devalvointi on maailman paras keino huijata itseään, eikä se ole ajan mittaan järkevää”.

Vilunkipeliä ja pikavoittojen tavoittelua vaikuttaa olevan kaikkialla, eikä urheilu taida olla edes pahimmasta päästä näillä areenoilla.

Taloudessa kurssia on voinut kääntää nopeasti dopingia käyttämällä, mutta urheilussa dopingia paheksutaan.

Valtio ja kunnat pyöräilyä edistämässä

Lieneekö meneillään olevasta pyöräilyviikosta johtuen, mutta pyöräily on ollut viime päivinä hyvin esillä eri medioissa. Tänään Yle kertoi valtaosan suomalaistakaupungeista haluavan parantaa pyöräilyväyliään. Rahanpuute kuitenkin vaivaa kuntia, mutta valtiolle luulisi olevan kunnia-asia satsata etenkin kevyen liikenteen väyliin ja sitä myöten kansalaisten turvalliseen ja terveyttä edistävään liikkumiseen autoilun sijaan. Näin näyttää onneksi tapahtuvankin pyöräilyn ja kävelyn edistämishankkeen muodossa. Yleisellä tasolla tekemistä tuntuisi olevan myös esimerkiksi rakennusten suunnittelussa siten, että työmatkan liikkuminen pyörällä tai jalan ei jäisi ainakaan siitä kiinni, että työpaikalla ei ole asianmukaisia peseytymis- ja vaatteiden kuivatus- ja säilytystiloja. Onneksi kuitenkin pyöräily lasten kanssa on yleistä. Tämä ilmenee Pyöräliiton ja pyöräilykuntien verkoston taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jonka mukaan etäisyyksien jälkeen suurimmat syyt olla pyöräilemättä ovat pyöräilyolosuhteet ja pyöräteiden kunnossapito. Näihin asioihin panostamalla pyöräilystä voisi tulla ainakin lähes yhtä suosittua kuin se on monissa muissa pohjoismaissa ja etenkin Alankomaissa.

Pyöräilykypärää ei aina näy kaikilla, mutta pyöräily on pop monissa maissa kuten Tanskassa ja Alankomaissa.

 

Copyright © 2019 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.