Avainsana: tutkimus Page 1 of 2

Miksi Iivo Niskanen valittaa 90% ajastaan?

Seefeldin hiihdon MM-kisojen alla esitettiin urheiluruudussa Iivo Niskasen ja hänen valmentajansa Olli Ohtosen haastattelu, jossa Niskanen sanoi valittavansa 90% ajastaan. Se on kuulemma hänen tapansa tehdä asioita ja hakea jatkuvasti kehitystä toimintaansa. En ole varma miten pitkän aikaa pätkät säilyvät arkistoissa, mutta tässä linkki rehellisen miehen puheisiin. Niskanen sanoo jatkuvasti kyseenlaistavansa asioita. Hänessä voisi olla ainesta tutkijaksi, sillä niin juuri tieteessä ja tutkimuksen tekemisessäkin tehdään.

Read More

Rahoituksen hakua ja visiitti Kiinaan

Syyskuu oli niin työntäyteinen etenkin tutkimusrahoitushakemusten kanssa ja lokakuu kongressi- ja yliopistovisiittien kanssa, että blogikirjoitukset ovat olleet jäissä jo kohta pari kolme kuukautta. Reissut ovat kuitenkin olleet mielenkiintoisia ja niistä ja muusta riittänee tarinaa jatkossa. Etenkin lokakuun lopun visiitti Kiinaan Pekingin urheiluyliopistoon oli hieno. Kiinalaisilla on täysi tohina päällä Pekingin olympialaisia ja kansainvälistä tutkimuksen tekemistä varten, joten voi olla, että Kiinan reissu ei jää viimeiseksi.

Suomalaiset ovat maailman liikkuvinta kansaa, mutta liikummeko mekään silti riittävästi?

Twiittasin aikaisemmin tänään Lancet -tiedelehdessä julkaistusta tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan vieläkin noin 1,4 miljardia ihmistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Se vastaa noin 25 prosenttia koko maailman väestöstä. Positiivisesti ajateltuna selvästi suurin osa siis kuitenkin liikkuu terveytensä kannalta sopivasti. Tutkimuksen mukaan etenkin suomalaiset liikkuvat hyvin, joskin se pistää kysymään, ovatko nykyiset kyselytutkimuksiin perustuvat määrät sittenkään tarpeeksi, kun silti sairaudenhoitokustannukset ovat sen noin 20 miljardia, eli leijonanosa valtion 55 miljardin budjetista. Kaikki sairaudet eivät toki johdu liikkumisen puutteesta, mutta suurimpaan osaan liikunnalla on vaikutusta.

Tutkimuksesta uutisoivat myös Yle ja HS, joiden uutisista voi lukea lisää tietoa tutkimuksesta. Hieman ihmetytti, että hesarissa uutinen kuului urheilun saralle, mutta eihän kaikkea pysty aina ymmärtämäänkään. Ylen uutinen oli sentään kategoriassa -hyvinvointi, johon se paremmin sopiikin.

Terveystietoisuus yleistyy, mikä näkyy alkoholinkulutuksessa

Tänään uutisointiin selvityksestä, jossa kerrottiin, että suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt vuoden 2007 jälkeen lähes viidenneksellä. Edelleen kuitenkin yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen. Viimeaikainen tutkimus on myös vahvistanut sen, että mikään alkoholiannos ei ole terveellinen, toisin kuin joskus jopa jotkut lääkärit haluavat väittää. Ihmiset ovat siis nykyisin varsin terveystietoisia ja muuttavat elintapojaan terveysuutisoinnin pohjalta, tai ainakin näin voisi asiaa yrittää tulkita.

Read More

Palaako KIHU kilpa- ja huippu-urheilun TUTKIMUSkeskukseksi?

Illansuussa tuli tieto, että Jyväskylässä sijaitsevan KIHU:n eli kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen uudeksi johtajaksi on valittu filosofian tohtori, biomekaniikan tutkija Aki Salo. Entinen johtaja Sami Kalaja taisi itsekin hoksata, että tutkimustoiminta ei oikein hänen johdollaan riitä kansainvälisissä mittelöissä, joissa meneillään ei ole kaiken aikaa vain SM-kisat, vaan myös maailman cup, MM-kisat ja olympialaiset. Kilpailu on siis vähintään yhtä kovaa kuin urheilussa, jossa on sentään omat kilpailukautensa useimmissa lajeissa, eikä tulosta tarvitse takoa taukoamatta. Kalaja vetäytyikin aikaistetulle eläkkeelle. Tutkimuksen tekemisessä kun ei ihan riitä se, että on ollut yläasteen rehtorina koulussa, jossa nykyinen kuuluisa koripalloilija kävi koulua. Toivo lepääkin uudessa johtajassa, joka voi tuoda toivottuja uusia tuulia jyväskyläläiseen sisäänpäin lämpiäväisyyteen.

Read More

Yliopistosairaaloiden tutkimusjohtajat painottavat: ”terveydenhuoltoa kehitetään ainoastaan näyttöön perustuen eli tutkimuksen avulla, ei uskomuksin, ei toivein, ei kokeilemalla, ei arpomalla”.

Hallitus on taas taputellut seuraavan vuoden budjetin. Velkaa otetaan silti vielä noin 1,7 miljardia, vaikka talous on jo paremmassa kunnossa. Isoihin panostuksiin ei ollut siis vieläkään varaa, eikä esim. yliopistojen indeksijäädytystä ymmärrykseni mukaan vieläkään peruttu. Päättäjillä näyttää vieläkin puuttuvan ymmärrystä, että koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen ja niistä kumpuaviin innovaatioihin kannattaisi oikeasti panostaa.

Read More

Kuntoon suunnistamalla!

Soutuharjoitusten hellittäessä olen taas päässyt takaisin suunnistuksen pariin, kun tapahtumat eivät enää osu samalle päivälle. Keski-Suomen maastot ovat vaihtuneet Varsinais-Suomen metsiin, kun olen samoillut etupäässä Satarasteilla Liedon seudulla. Turun seudulla viikkorasteja riittäisi lähes jokaiselle viikonpäivälle, mutta kerta viikossa on ollut itselleni hyvä tahti.

Suunnistus on mitä parhain kuntoilumuoto, sillä metsässä rastien etsiminen rasittaa sekä jalkoja että päätä. Keskittyminen ei saisi herpaantua, joten siinä ei kannata paljon muuta ajatella tai juosta liian kovaa omiin taitoihinsa nähden, tai muuten rastit eivät löydy. Kokemusta on 🙂

Suunnistusta ei kuitenkaan kannata vältellä, sillä etenkin viikkorastit, joita järjestetään käytännössä jokaisella paikkakunnalla Suomessa, ovat varsin matalankynnyksen kuntoilumahdollisuuksia. Reittejä löytyy joka lähtöön, mistä jokainen voi valita oman mielen mukaisensa.

Suunnistuksen parhaita puolia kuntoilumuotona on se, että sen kautta keho saa mukavaa luonnollista intervallia osakseen, mistä verisuonet ja aineenvaihdunta tykkäävät. Metsässä juostessa jokainen askel on lisäksi erilainen, joten se ei ole tylsää monotonista jumputtamista kuten kovalla ja tasaisella tiellä juokseminen saattaa olla. Hyvänä puolena on myös se, että metsässä liikkuminen on myös tutkitusti elimistölle hyväksi, eikä vain kuntoilun vuoksi. Mutta siitä lisää ehkä myöhemmin, tavataan rasteilla!

 

Miten kuumana sinun aivosi käyvät?

Ruokahalua ja sitä myöten kehon painoa säädellään aivoissa, johon tulee erilaisia hormonaalisia ja hermostollisia signaaleja muualta kehosta. Liikunnalla voi olla merkitystä painonsäätelyssä. Lisääntyneen energiankulutuksen vuoksi se voi jopa lisätä syömistä, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan kovatehoinen liikuntasuoritus yleensä vähentää ruokahalua. Uuden tutkimuksen mukaan tämä voi selittyä sillä, että liikunnan aiheuttama aivojen lämpötilan muutos (nousu) aiheuttaa ruokahalun vähenemistä ja syömistä. Toisaalta tiedämme omien tutkimustemmekin perusteella sen, että runsasrasvainen- tai sokerinen ravinto muuttaa ruokahalua säätelevien geenien ilmenemistä aivoissa. Näin ollen sekä liikunnalla että ravitsemuksella on merkitystä ruokahalun säätelyssä ja sitä myöten painonhallinnassa.

Kuntoa ja terveyttä vuorilta

Kirjoitin postauksen englanniksi liittyen siihen, miten useat tieteelliset tutkimukset ehdottavat, että vuoristossa asuminen tai siellä (tai keinotekoisessa) vuoristossa harjoitteleminen ja liikkuminen on terveyttä ja kuntoa edistävää. Urheilijathan käyvät vuoristossa sinnikkäästi, vaikka tieteellinen tutkimus ei tue sen olevan sen parempaa (saati ainakaan halvempaa) kuin samanlainen harjoittelu merenpinnan tasolla. Mutta tutkimusten mukaan kunto- ja terveyshyötyjä näyttäisi tulevan siis meille, ketkä emme harjoittele eliittiurheilijoiden tapaan.

Suomessa vuoristojen korkeudet eivät yllä sellaisiin korkeuksiin, että vuoristoharjoittelusta voisi puhua. Vuoristoilmaa voisi kuitenkin hyödyntää keinotekoisesti. Alppimajoja on Suomesakin ollut jossakin vaiheessa käytössä, mutta itse olen ihmetellyt, miksi kuntosalit eivät vielä ole ottaneet vuoristospinningiä tai muunlaisia hypoksiatunteja osaksi ohjelmaansa. Maailmalla näin jo tapahtuu, joten ehkä tutkimukseen pohjautuva liikuntatrendi ennättää myös Suomeen jossakin vaiheessa.

Vuoristossa vaeltaminen tai muunlainen liikkuminen on tutkitusti terveydelle hyödyllistä, liikkumisesta tulevien vaikutusten lisänä.

Professorit lakossa, mutta miten muilla yliopistolaisilla on varaa ampua itseään jalkaan?

Tänään on ollut historiallinen päivä, kun monissa tiedotusvälineissä kuten Helsingin sanomissa on uutisoitu professoreiden menneen lakkoon palkkaneuvotteluista johtuen. Itse en ole ehtinyt tutustua tilanteeseen kuin sivusilmällä, enkä sen vuoksi ole varma olisiko muidenkin yliopistojen kuin Helsingin yliopiston pitänyt lakkoilla tänään. Lakkoilijat ovat varmasti periaatteessa ihan hyvällä asialla, mutta itseäni asiassa askarruttaa lähinnä vain se, miten joillakin yliopistolaisilla voi olla varaa ja aikaa menettää yksi työpäivä lakkoiluun, kun muutenkaan päivät ja tunnit eivät tahdo riittää kaikkien tarvittavien asioiden tekemiseen.

Read More

Page 1 of 2

Copyright © 2019 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.