Avainsana: tiede

Miksi Iivo Niskanen valittaa 90% ajastaan?

Seefeldin hiihdon MM-kisojen alla esitettiin urheiluruudussa Iivo Niskasen ja hänen valmentajansa Olli Ohtosen haastattelu, jossa Niskanen sanoi valittavansa 90% ajastaan. Se on kuulemma hänen tapansa tehdä asioita ja hakea jatkuvasti kehitystä toimintaansa. En ole varma miten pitkän aikaa pätkät säilyvät arkistoissa, mutta tässä linkki rehellisen miehen puheisiin. Niskanen sanoo jatkuvasti kyseenlaistavansa asioita. Hänessä voisi olla ainesta tutkijaksi, sillä niin juuri tieteessä ja tutkimuksen tekemisessäkin tehdään.

Read More

Yliopistosairaaloiden tutkimusjohtajat painottavat: ”terveydenhuoltoa kehitetään ainoastaan näyttöön perustuen eli tutkimuksen avulla, ei uskomuksin, ei toivein, ei kokeilemalla, ei arpomalla”.

Hallitus on taas taputellut seuraavan vuoden budjetin. Velkaa otetaan silti vielä noin 1,7 miljardia, vaikka talous on jo paremmassa kunnossa. Isoihin panostuksiin ei ollut siis vieläkään varaa, eikä esim. yliopistojen indeksijäädytystä ymmärrykseni mukaan vieläkään peruttu. Päättäjillä näyttää vieläkin puuttuvan ymmärrystä, että koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen ja niistä kumpuaviin innovaatioihin kannattaisi oikeasti panostaa.

Read More

Kuntoon suunnistamalla!

Soutuharjoitusten hellittäessä olen taas päässyt takaisin suunnistuksen pariin, kun tapahtumat eivät enää osu samalle päivälle. Keski-Suomen maastot ovat vaihtuneet Varsinais-Suomen metsiin, kun olen samoillut etupäässä Satarasteilla Liedon seudulla. Turun seudulla viikkorasteja riittäisi lähes jokaiselle viikonpäivälle, mutta kerta viikossa on ollut itselleni hyvä tahti.

Suunnistus on mitä parhain kuntoilumuoto, sillä metsässä rastien etsiminen rasittaa sekä jalkoja että päätä. Keskittyminen ei saisi herpaantua, joten siinä ei kannata paljon muuta ajatella tai juosta liian kovaa omiin taitoihinsa nähden, tai muuten rastit eivät löydy. Kokemusta on 🙂

Suunnistusta ei kuitenkaan kannata vältellä, sillä etenkin viikkorastit, joita järjestetään käytännössä jokaisella paikkakunnalla Suomessa, ovat varsin matalankynnyksen kuntoilumahdollisuuksia. Reittejä löytyy joka lähtöön, mistä jokainen voi valita oman mielen mukaisensa.

Suunnistuksen parhaita puolia kuntoilumuotona on se, että sen kautta keho saa mukavaa luonnollista intervallia osakseen, mistä verisuonet ja aineenvaihdunta tykkäävät. Metsässä juostessa jokainen askel on lisäksi erilainen, joten se ei ole tylsää monotonista jumputtamista kuten kovalla ja tasaisella tiellä juokseminen saattaa olla. Hyvänä puolena on myös se, että metsässä liikkuminen on myös tutkitusti elimistölle hyväksi, eikä vain kuntoilun vuoksi. Mutta siitä lisää ehkä myöhemmin, tavataan rasteilla!

 

Miten kuumana sinun aivosi käyvät?

Ruokahalua ja sitä myöten kehon painoa säädellään aivoissa, johon tulee erilaisia hormonaalisia ja hermostollisia signaaleja muualta kehosta. Liikunnalla voi olla merkitystä painonsäätelyssä. Lisääntyneen energiankulutuksen vuoksi se voi jopa lisätä syömistä, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan kovatehoinen liikuntasuoritus yleensä vähentää ruokahalua. Uuden tutkimuksen mukaan tämä voi selittyä sillä, että liikunnan aiheuttama aivojen lämpötilan muutos (nousu) aiheuttaa ruokahalun vähenemistä ja syömistä. Toisaalta tiedämme omien tutkimustemmekin perusteella sen, että runsasrasvainen- tai sokerinen ravinto muuttaa ruokahalua säätelevien geenien ilmenemistä aivoissa. Näin ollen sekä liikunnalla että ravitsemuksella on merkitystä ruokahalun säätelyssä ja sitä myöten painonhallinnassa.

Maailmanlaajuinen tutkijoiden yö ja Turun tieteen päivät suurten kysymysten äärellä

Viime viikon lopulla vietettiin Tutkijoiden yötä yli 300 kaupungissa. Turussa tutkijoiden yö tapahtui Turun tuomiokirkossa. Se pohjusti hyvin seuraavan päivän Tieteen päiviä, jotka tapahtuivat yliopiston päärakennuksessa. Olin itse mukana menossa molemmissa tapahtumissa. Mainioiden luentojen lisäksi oli hienoa havaita ihmisten kiinnostus tiedettä ja tutkimusta kohtaan. En tiedä miten valikoitunutta porukkaa osallistujakunta oli, mutta  palautteeseen perustuen tutkitun tiedon tarpeet ihmisten keskuudessa eivät ole ainakaan laskusuunnassa.

Read More

Yhdistetty C- ja E – vitamiinikuuri estää lihasten harjoitusmuutoksia

Helsingin sanomat kirjoitti pari päivää sitten hyvän ja tieteellisestikin pätevän jutun vitamiineista ja terveydestä. Se varoitteli vitamiinien ylensyönnistä, mistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Samaa asiaa ehdottavat myös liikuntatutkimukset, joissa isot C- ja E -vitamiiniannokset ovat jopa huonontaneet tiettyjä lihastason muutoksia. Näin kävi muutamia vuosia sitten julkaistussa norjalaistutkimuksessa. Vitamiinit kannattaakin nauttia mahdollisimman luonnollisesti kuten esimerkiksi marjojen ja hedelmien kautta, sillä vitamiinien lisäksi niissä on todennäköisesti monia muitakin hyödyllisiä yhdisteitä, jotka yhdessä vitamiinien kanssa ovat hyväksi terveydelle.

Read More

Yleisurheilun uusi dopingtutkimus on pätevästi suoritettu – Miksi urheilupomot haluavat painaa tulokset villaisella?

Yle uutisoi eilen uudesta dopingtutkimuksesta yleisurheiluun liittyen. Se kertoi muutamien vuosien takaisiin tietoihin perustuen, että doping on erittäin yleistä ammattilaisten keskuudessa. Uutisointi ei ollut journalistisesti kovin kunnianhimoinen, sillä uutinen oli käytännössä vain suomennos esimerkiksi tästä Reutersin uutisesta. Ilmiö on valitettavan yleinen nykyisin, mutta ei juututa nyt siihen. Sitäkin hämmästyttävämpiä olivat nimittäin urheilupomojen kommentit asiaan liittyen. Esimerkiksi juuri dopingia ja muita urheilun eettisiä asioita hoitamaan palkattu Suomen urheilun eettisen keskuksen (suek) johtaja Harri Syväsalmi ei ollut edes vaivautunut lukemaan tutkimusta, mutta oli silti valmis kyseenalaistamaan sen tulokset suorilta käsin. Hän mm. kyseli, että ”Ei tiedä, mitä on kysytty ja miten vastanneet urheilijat ovat mieltäneet kysymyksen. Lisäksi sillä on voinut olla vaikutusta, millä vuosikymmenellä urheilija on kisannut”. Samaa virttä veisasi myös Yleisurheilun nokkamies Antti Pihlakoski, jonka mukaan tutkimus ei ole tieteellisesti pätevästi suoritettu. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, sillä sen julkaissut Sports Medicine -tiedelehti on arvostetuin ja korkeimmalle rankatuin liikuntalääketieteellisen tutkimuksen julkaisusarja, jonka vertaisarviointi- ja muut käytännöt varmistavat sen, että seulan läpäisee vain parhaat alan tutkimukset. Urheilupomojen dopingin vähättely on valitettavaa toimintaa ja tosiasioiden kiertelyä ja hyssyttelyä, jolla yritetään vain puhua asioita parhain päin omaa toimintaa ajatellen, sillä on hyvin todennäköistä, että dopingin käyttö on jopa yleisempää kuin nyt uutisoitiin.

Read More

Sauvat mukaan kävelylle tai juoksemiseen!

Äskeisen rullahiihdon erinomaisuutta käsitelleen kirjoituksen johdoksi on hyvä myös muistuttaa, että etenkin jos rullien päälle hyppääminen hirvittää, myös sauvakävely on mainiota terveysliikuntaa. Etenkin vanhemmille ihmisille sauvat tuovat liikkumiseen tukea ja turvaa, ja kun lenkit vielä heittää mäkisessä ja hieman epätasaisessa maastossa kuten esimerkiksi poluilla, niin on aika mahdotonta keksiä parempaa liikuntamuotoa, joka voisi parantaa yhtä monia kunto-ominaisuuksia samalla kertaa (kestävyys, lihaskunto, ketteryys ja tasapaino). Jos taas suoritat lenkkisi useimmiten juosten, juoksusta ei toki kannata siirtyä kävelyn pariin, vaan ottaa vain sauvat aina välillä mukaan juoksulenkeille. Näin hiihtäjätkin tekevät, minkä johdosta heidän kuntonsa rakentuu rautaiseksi, koska koko kehoa ja kaikkia sen isoja lihasryhmiä kuormittava liikunta on kaikista tehokkainta liikuntaa kunnon kohottamista ajatellen.  Silti ”pelkkä” sauvakävelykin on hyvää terveysliikuntaa, jonka tieteelliset tutkimuksetkin vahvistavat.

Read More

Tiedemarssia tutkitun tiedon puolesta

Viime viikonloppuna useissa maissa ja kaupungeissa ympäri maailman monet tieteentekijät marssivat tieteen ja tutkimuksen nimissä. Itse en ollut marsimassa enkä etukäteen edes tietoinen tapahtumasta, mutta jotain on tällä saralla selkeästi tapahtunut, sillä itsekin olen tilanteeseen havahtunut ja sisällyttänyt asiaa englanninpuolisille sivuilleni heti ensitöikseni. Toisaalta kosmologi Syksy Räsänen kyllä osuvasti Ylen aiheesta kertovassa uutislähetyksessä kommentoi, että puhuminen totuudenjälkeisestä maailmasta antaa sen vaikutelman, että aikaisemmin politiikka on ollut totuudellista, mikä ei myöskään pidä välttämättä paikkaansa.

Read More

Tietoa työn helppouden yhteydestä lihavuuteen ja hyvistä tiede-podcasteista

Amerikkalaiset tutkijat selvittivät muutama vuosi sitten, että monien ammattien fyysinen kuormittavuus ja sitä myöten myös työn tekemisestä aiheutuva energiankulutus on vähentynyt kaiken aikaa 1960-luvulta. Heidän mallinnuskokeensa myös ehdottivat, että vähäisemmästä energiankulutuksesta johtuva kehitys on lähes täydellisesti yhteydessä samaan aikaan tapahtuneen väestön yleisen painonnousun kanssa. Vaikka aivan samanlaista tietoa ei ole saatavilla muista maista, on hyvin todennäköistä, että samanlainen kehitys on tapahtunut myös muissa länsimaissa 1960-luvulta nykypäivään.

Lihavuusepidemiasta on huolissaan myös maamme johtava aineenvaihduntatutkimuksen professori Markku Laakso, joka tuoreessa Ylen Aspekti -radio-ohjelmassa kertoo tapahtuneen maailmanlaajuisen lihavuusepidemian olevan suurin syy myös huomattavasti lisääntyneeseen diabeteksen esiintyvyyteen. Aspektin lisäksi mainiota ajankohtaista tietoa tieteestä, terveydestä ja koulutuksesta saat laaja-alaisesti myös Ylen Tiedeykkösestä, jossa maamme johtavat asiantuntijat valistavat kuulijoita eri aiheista. Ohjelmat ovat ladattavissa myös mm. puhelimeen podcastien muodossa, joten musiikin kuuntelun sijaan voi välillä olla kiinnostavaa kuunnella tutkitun tiedon pohdintaa esimerkiksi kevyellä tai lenkillä tai töihin pyöräillessä.

Alati kehittyvä uusi teknologia luo huimia uusia mahdollisuuksia, mutta sen mukanaan tuoma töiden fyysisen rasituksen väheneminen luo myös haasteita terveyden ylläpidolle, korostaen omaehtoisen vapaa-ajan liikunnan merkitystä.

Copyright © 2019 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.