Avainsana: lihavuus

Miten kuumana sinun aivosi käyvät?

Ruokahalua ja sitä myöten kehon painoa säädellään aivoissa, johon tulee erilaisia hormonaalisia ja hermostollisia signaaleja muualta kehosta. Liikunnalla voi olla merkitystä painonsäätelyssä. Lisääntyneen energiankulutuksen vuoksi se voi jopa lisätä syömistä, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan kovatehoinen liikuntasuoritus yleensä vähentää ruokahalua. Uuden tutkimuksen mukaan tämä voi selittyä sillä, että liikunnan aiheuttama aivojen lämpötilan muutos (nousu) aiheuttaa ruokahalun vähenemistä ja syömistä. Toisaalta tiedämme omien tutkimustemmekin perusteella sen, että runsasrasvainen- tai sokerinen ravinto muuttaa ruokahalua säätelevien geenien ilmenemistä aivoissa. Näin ollen sekä liikunnalla että ravitsemuksella on merkitystä ruokahalun säätelyssä ja sitä myöten painonhallinnassa.

Kovatehoinen intervallitreeni, mutta myös syöminen vapauttavat endorfiinejä aivoissa

Laitan lyhyenä postauksena liikunnan uusin terveysvaikutuksiin ja vaikutusmekanismeihin liittyen linkin uuteen tutkimustiedotteeseen, jossa kerrotaan kovatehoisen intervalliharjoituksen saavan aikaan endorfiinien vapautumista aivoissa. Tämä on nyt näytetty toteen ensimmäistä kertaa, ja mielenkiintoista löydöksessä on, että tunnin rauhallisempi yhtäjaksoinen kestävyyssuoritus ei saanut aikaan samaa vaikutusta. Endorfiinien vapautuminen aivoissa oli yhteydessä rasituksen aiheuttamaan mielihyvän tunteeseen ja suoranaiseen euforiaan, mikä voi selittää sen, miksi kovatehoinen rasitus on hyvin palkitsevaa aivoille.

Endorfiinien ja rasitustehon yhteyttä selvittänyt tutkimus on suoritettu Valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turussa. Saman keskuksen tutkijat raportoivat hiljattain myös löydöksistä, joissa tutkittiin syömiseen liittyvää endorfiinien vapautumista. Näistä tuloksista on myös kerrottu paremmin tutkimustiedotteessa. Mielenkiintoista tämän tutkimuksen tuloksissa oli etenkin se, että vaikka herkullisen pitsan syöminen aiheutti suurta mielihyvän tunnetta verrattuna pelkistettyyn ja maultaan lähes mitään sanomattomaan ravinnejuomaan verrattuna, tämä ravinnejuoma aiheutti kuitenkin pitsaa suuremman endorfiinien vapautumisen aivoissa. Tutkimuksen mukaan mikä tahansa syöminen voi siis koukuttaa aivoja, mutta esimerkiksi painonhallinnan kannalta on silti vielä tärkeää katsoa mitä ja etenkin miten paljon ruokaa suuhunsa laittaa.

Tietoa työn helppouden yhteydestä lihavuuteen ja hyvistä tiede-podcasteista

Amerikkalaiset tutkijat selvittivät muutama vuosi sitten, että monien ammattien fyysinen kuormittavuus ja sitä myöten myös työn tekemisestä aiheutuva energiankulutus on vähentynyt kaiken aikaa 1960-luvulta. Heidän mallinnuskokeensa myös ehdottivat, että vähäisemmästä energiankulutuksesta johtuva kehitys on lähes täydellisesti yhteydessä samaan aikaan tapahtuneen väestön yleisen painonnousun kanssa. Vaikka aivan samanlaista tietoa ei ole saatavilla muista maista, on hyvin todennäköistä, että samanlainen kehitys on tapahtunut myös muissa länsimaissa 1960-luvulta nykypäivään.

Lihavuusepidemiasta on huolissaan myös maamme johtava aineenvaihduntatutkimuksen professori Markku Laakso, joka tuoreessa Ylen Aspekti -radio-ohjelmassa kertoo tapahtuneen maailmanlaajuisen lihavuusepidemian olevan suurin syy myös huomattavasti lisääntyneeseen diabeteksen esiintyvyyteen. Aspektin lisäksi mainiota ajankohtaista tietoa tieteestä, terveydestä ja koulutuksesta saat laaja-alaisesti myös Ylen Tiedeykkösestä, jossa maamme johtavat asiantuntijat valistavat kuulijoita eri aiheista. Ohjelmat ovat ladattavissa myös mm. puhelimeen podcastien muodossa, joten musiikin kuuntelun sijaan voi välillä olla kiinnostavaa kuunnella tutkitun tiedon pohdintaa esimerkiksi kevyellä tai lenkillä tai töihin pyöräillessä.

Alati kehittyvä uusi teknologia luo huimia uusia mahdollisuuksia, mutta sen mukanaan tuoma töiden fyysisen rasituksen väheneminen luo myös haasteita terveyden ylläpidolle, korostaen omaehtoisen vapaa-ajan liikunnan merkitystä.

Copyright © 2019 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.