Avainsana: harjoittelu Page 1 of 2

Miksi Iivo Niskanen valittaa 90% ajastaan?

Seefeldin hiihdon MM-kisojen alla esitettiin urheiluruudussa Iivo Niskasen ja hänen valmentajansa Olli Ohtosen haastattelu, jossa Niskanen sanoi valittavansa 90% ajastaan. Se on kuulemma hänen tapansa tehdä asioita ja hakea jatkuvasti kehitystä toimintaansa. En ole varma miten pitkän aikaa pätkät säilyvät arkistoissa, mutta tässä linkki rehellisen miehen puheisiin. Niskanen sanoo jatkuvasti kyseenlaistavansa asioita. Hänessä voisi olla ainesta tutkijaksi, sillä niin juuri tieteessä ja tutkimuksen tekemisessäkin tehdään.

Read More

Keskivartalon pito on tärkeää lajissa kuin lajissa

Twiittasin viikolla eteenpäin omasta mielestäni erään erittäin hyvän artikkelin liikevinkkeineen keskivartalon pidon ja voiman merkityksestä liikunnassa ja urheilussa. Asia on nimittäin erittäin tärkeä, koska hyvä keskivartalon pito varmistaa sen, että voima ei mene ”läpi” missään vaiheessa liikunta- tai urheilusuoritusta, kuten esimerkiksi juostessa, pyöräillessä tai hiihtäessä. Keskivartalon hyvä pito on sitä tärkeämpää, mitä enemmän lihaksia on suorituksessa mukana. Esimerkiksi hiihdossa se varmistaa sen, että ylävartalon työnnön voima ei mene hukkaan, vaan kaikki voima siirtyy sauvoista ja jaloista lumeen eteenpäin vieväksi voimaksi.

Read More

Onko kaikki suomalainen tieto jo hyödynnetty, kun kalaan on lähdettävä merta edemmäs?

Yle kertoi viikolla suomalaisten pikajuoksijoiden saavan oppia jamaikalaisten pikajuoksijoiden parissa työskennelleeltä valmentajalta. Tämä on hienoa asia, mutta vielä hienompi oli juttu viikonlopun hesarissa 86-vuotiaasta Mauri Salomäestä, joka valmentaa erästä tämän hetken nopeinta suomalaista pikajuoksijaa. Salomäen haastattelu on mainio muistutus siitä, että liikunnassa ja urheilussa tietyt lainalaisuudet eivät ole muuttuneet mihinkään moniin vuosikymmeniin, mutta ne tuntuvat olevan unohduksissa valitettavan usein niin urheilijoiden kuin kuntoilijoidenkin valmentautumisessa. Tietoakin löytyy, jos sitä vain halutaan hyödyntää.

Read More

Kuntotapahtumat ja Stubbin metodi vaalivat kuntoa ja terveyttä

Kuntotapahtumat ovat mainioita etappeja ja välitavoitteita oman kunnon kohottamista ajatellen. Myös innokas liikkuja Alexander Stubb tietää tämän. Aikaansa monella tapaa edellä ollut politiikan ja urheilun monitoimimies ei tainnut itsekään tietää, miten hänen jo vuosia sitten lanseeraamansa motto ”yksi tunti liikuntaa päivässä tuo kaksi tuntia lisää energiaa päivään” osui enemmän kuin oikeaan terveyttä ajatellen. Viime vuonna eräässä arvostetuimmassa lääketieteen tiedelehdessä julkaistun ison tutkimuksen mukaan noin tunti liikuntaa päivässä on nimittäin juuri se määrä, joka kumoaa täysin istumisesta aiheutuvat terveyshaitat, kun kyseessä on niinkin raaka päätepiste kuin ennenaikainen kuolema. Tunti liikuntaa päivässä on siis erinomainen tavoite meille jokaiselle kunnon kohottamista ja kuntotapahtumiin osallistumista ajatellen. Niissä yhä useampien mielestä tärkeintä ei ole kilpailu ja kovien aikojen tavoittelu, vaan itsensä haastaminen ja ehjä, oma paras suoritus.

Read More

Rullahiihtotapahtumilla voisi olla kysyntää myös Suomessa – Mitkä viikon kolme pääharjoitusta kuntoilijan olisi hyvä toteuttaa?

Rullahiihto on mainio harjoitusmuoto kenelle tahansa kuntoilijalle. Se on kilpahiihtäjien keskeinen harjoitusmuoto, mutta myös kuntoilijoiden soisi tekevän sitä enemmän kesän ja syksyn aikaan. Suomessa järjestetään paljon erilaisia kuntotapahtumia muun muassa juoksussa, pyöräilyssä ja triathlonissa, mutta etupäässä kuntoilijoille suunnatut rullahiihtotapahtumat loistavat poissaolollaan. Niile voisi kuitenkin olla tilausta ja ne voisivat motivoida monia kuntoilijoita kokeilemaan ja harjoittelemaan rullahiihtoa yhä enemmän myös kesän ja syksyn aikaan.

Read More

Loukkaantumiset ja rasitusvammat kertovat valmentautumisen epäonnistumisesta – Ovatko kuormitusfysiologiset perusperiatteet selvillä?

Monia suomalaisia urheilijoita, etenkin yleisurheilijoita, on vaivannut tänä kesänä erilaiset loukkaantumiset ja rasitusvammat. Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä on huudettu apuun ja heitä toden totta tarvitaan vammojen hoidossa. Erityisen tärkeää olisi kuitenkin vammojen ennaltaehkäisy, sillä täydellisesti onnistuneessa harjoittelussa, mikä menestykseen usein vaaditaan, terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ja mm. kalliita leikkauksia ei edes tarvittaisi. Vammat ja loukkaantumiset ovat aina merkittäviä hidasteista urheilijan tai muun liikkujan kehittymisessä ja karu osoitus varsinaisen päivittäisvalmentautumisen epäonnistumisesta. Hieronnan lisäksi liikkujan ja urheilijan oma henkilökohtainen venyttely ja lihashuolto ovat avainasemassa, mutta vammojen ennaltaehkäisyä ajatellen kaikista tärkeintä on se, että harjoittelun kuormituksen ja palautumisen suhde on tasapainossa. Vammojen perusteella näin ei ole ollut monien urheilijoiden kohdalla, mikä saa kysymään, miten hyvin kuormitusfysiologiset perusperiaatteet on paalutettu mm. seurojen, lajiliittojen ja Olympiakomitean järjestämissä koulutuksissa urheilijoille ja valmentajille?

Read More

Yleisurheilun uusi dopingtutkimus on pätevästi suoritettu – Miksi urheilupomot haluavat painaa tulokset villaisella?

Yle uutisoi eilen uudesta dopingtutkimuksesta yleisurheiluun liittyen. Se kertoi muutamien vuosien takaisiin tietoihin perustuen, että doping on erittäin yleistä ammattilaisten keskuudessa. Uutisointi ei ollut journalistisesti kovin kunnianhimoinen, sillä uutinen oli käytännössä vain suomennos esimerkiksi tästä Reutersin uutisesta. Ilmiö on valitettavan yleinen nykyisin, mutta ei juututa nyt siihen. Sitäkin hämmästyttävämpiä olivat nimittäin urheilupomojen kommentit asiaan liittyen. Esimerkiksi juuri dopingia ja muita urheilun eettisiä asioita hoitamaan palkattu Suomen urheilun eettisen keskuksen (suek) johtaja Harri Syväsalmi ei ollut edes vaivautunut lukemaan tutkimusta, mutta oli silti valmis kyseenalaistamaan sen tulokset suorilta käsin. Hän mm. kyseli, että ”Ei tiedä, mitä on kysytty ja miten vastanneet urheilijat ovat mieltäneet kysymyksen. Lisäksi sillä on voinut olla vaikutusta, millä vuosikymmenellä urheilija on kisannut”. Samaa virttä veisasi myös Yleisurheilun nokkamies Antti Pihlakoski, jonka mukaan tutkimus ei ole tieteellisesti pätevästi suoritettu. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, sillä sen julkaissut Sports Medicine -tiedelehti on arvostetuin ja korkeimmalle rankatuin liikuntalääketieteellisen tutkimuksen julkaisusarja, jonka vertaisarviointi- ja muut käytännöt varmistavat sen, että seulan läpäisee vain parhaat alan tutkimukset. Urheilupomojen dopingin vähättely on valitettavaa toimintaa ja tosiasioiden kiertelyä ja hyssyttelyä, jolla yritetään vain puhua asioita parhain päin omaa toimintaa ajatellen, sillä on hyvin todennäköistä, että dopingin käyttö on jopa yleisempää kuin nyt uutisoitiin.

Read More

Suomalaisten ajat maratonilla – ajat ovat toiset, mutta onko sillä mitään väliä?

Mestarivalmentaja Kari Sinkkonen on ihmetellyt suomalaisten (mies)juoksijoiden vauhteja säännöllisin väliajoin, viimeksi elokuun alussa. Totta on, että ajat ovat yleisesti ottaen paljon heikompia kuin esimerkiksi kultaisella 1970-luvulla, mutta toisaalta voi myös kysyä, että mitä sitten? Vapaa-ajan liikunta on tätä nykyä aikuisten keskuudessa suositumpaa kuin koskaan ja kuntotapahtumissa riittää osanottajia. Tämä on kansaterveydellisesti huomattavasti tärkeämpää kuin muutaman kärkijuoksijan ajoista huolehtiminen, joskin toki hienoahan se olisi jos myös juoksulajeissa lahjakas yksilö pääsisi toteuttamaan itseään ja onnistuisi harjoittelussaan siten, että kellokin tykkäisi.

Read More

Kuntoon rullahiihdolla!

Kesä on ollut ehkä normaalia koleampi, mutta sitä on onneksi vielä rutkasti jäljellä. Jos rullahiihto ei ole vielä kuulunut ohjelmistoosi kesän lenkkeilyssä, niin nyt viimeistään kannattaa hypätä rullasuksien tai luistimien päälle asfaltille viilettämään. Rullahiihto on nimittäin mitä parasta kuntoiluliikuntaa kunnon kohottamista varten. Kirjoitin asiasta hieman kattavammin englanninkieliselle puolelle, mutta lyhyesti tiivistettynä tehokkuus johtuu siitä, että (rulla)hiihto aktivoi käytännössä lähes kaikkia kehomme lihaksia. Sen johdosta energiankulutus on hiihdossa suurta luokkaa ja koska useat isot lihasryhmät työskentelevät samanaikaisesti, myös verenkiertoelimistö saa hyvää harjoitusta ja vahvistuu. Jalkojen, vatsa- ja selkälihasten rasittamisen lisäksi myös kädet saavat rullahiihdossa hyvin harjoitusta, mikä on tärkeää, sillä nykypäivänä käytämme käsiemme lihaksia erittäin vähän. Tästä johtuen niiden voimat ja aineenvaihdunnallinen terveys ovat yleensä vielä jalkojammekin huonommat jos emme harjoita niitä. Hiihtämällä käsillekin tulee usein vähintään satoja jollei jopa tuhansia toistoja, eli huomattavasti enemmän kuin kuntosalikerralla tulee tehtyä. Isot painotkaan eivät saa aikaan samaa aineenvaihdunnallista ja verenkierrollista harjoitusta, mitä rullahiihtämällä tapahtuu. Mutta ei tässä vielä kaikki, sillä lihasten lisäksi myös aivojen aineenvaihdunta on runsasta hiihdossa. Tämä näkyy hyvin allaolevasta kuvasta, jossa aivojen sokeriaineenvaihdunta on värien mukaan käytännössä samalla tasolla kuin tasatyöntöhiihdossa eniten aktivoituvien lihasten, käsien ojentajalihasten ja vatsalihasten.

Turussa suoritettu kuvantamistutkimus paljastaa hiihdonaikaisen aivojen sokeriaineenvaihdunnan olevan käytännössä samalla tasolla kuin hiihdossa eniten aktivoituvien lihasten sokeriaineenvaihdunnan. http://jap.physiology.org/content/109/6/1895.long#F2

Kaikkia kehon lihaksia aktivoivista kestävyyslajeista, joissa on mukana myös hyvää voimaharjoitusta lihaksille, hiihdolle vetää vertoja käytännössä vain soutaminen liikkuvalla penkillä, mikä on kovasti kuntoa kohottavaa toimintaa sekin säännöllisesti harjoiteltaessa. Kesää ja hyvää keliä on jäljellä myös soutua ajatellen, jos rullahiihto tai luistelu ei jostain syystä innosta. Joka tapauksessa eri lajeja kannattaa kokeilla, mieluisin liikuntalaji voi odottaa vielä kokeilemistaan. Rullahiihtoakaan ei kannata jättää vain laji-ihmisten harrastettavaksi, vaan myös pääosin muita lajeja harrastavienkin kannattaa rohkeasti hypätä rullahiihdon vietäväksi!

Rullahiihto on eräs tehokkaimmista lajeista nostattaa kuntoa ja terveyttä ulkoilmassa maiseman vaihtuessa vilkkaasti.

Kovakuntoisen kestävyysurheilijan jaloissa näkyy runsas verisuonitus ja suuri veritilavuus

Aktivoiduin yli kuukauden hiljaiselon jälkeen nettisivuilla ja kirjoitin hieman kattavamman tekstin englanniksi Ranskan ympäriajon pyöräilijän jaloista, jotka olivat mediassa esillä tourin aikana heinäkuussa. Kuvasta näkyy hienosti miten kestävyysharjoittelu saa aikaan isomman veritilavuuden ja suuremmat verisuonet, jotka tässä tapauksessa ovat laskimot, jotka näkyvät hyvin ihon läpi koska pyöräilijän rasvaprosentti on hyvin alhainen eikä ihon alla siksi ole juurikaan ylimääräistä. Englanninkieliseen tekstiin kirjoitin hieman enemmän myös mekanistista taustaa mistä asia johtuu ja miksi suonet näkyvät hyvin juuri levossa. Suuri veritilavuus nimittäin varastoituu laskimoihin, joista se on helppo mobilisoida rasituksessa keskeisverenkiertoon sydämen minuuttitilavuutta lisäämään juurikaan sykettä nostamatta. Suuri veritilavuus on helppo varastoida isoihin laskimoihin, koska ne ovat hyvin laajentumiskykyiset ja siksi etenkin levossa näkyvä suhteellisen raflaava ilmiö ei itse asiassa ole läheskään niin dramaattinen kuin kuvasta voisi ensialkuun ajatella. Ilmiö on jopa tavoiteltava tila kestävyysharjoittelun seurauksena, etenkin jos tavoitteena on menestyminen kovissa kestävyyttä vaativissa koitoksissa.

Page 1 of 2

Copyright © 2020 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.