Avainsana: ennaltaehkäisy Page 1 of 2

Suomalaiset ovat maailman liikkuvinta kansaa, mutta liikummeko mekään silti riittävästi?

Twiittasin aikaisemmin tänään Lancet -tiedelehdessä julkaistusta tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan vieläkin noin 1,4 miljardia ihmistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Se vastaa noin 25 prosenttia koko maailman väestöstä. Positiivisesti ajateltuna selvästi suurin osa siis kuitenkin liikkuu terveytensä kannalta sopivasti. Tutkimuksen mukaan etenkin suomalaiset liikkuvat hyvin, joskin se pistää kysymään, ovatko nykyiset kyselytutkimuksiin perustuvat määrät sittenkään tarpeeksi, kun silti sairaudenhoitokustannukset ovat sen noin 20 miljardia, eli leijonanosa valtion 55 miljardin budjetista. Kaikki sairaudet eivät toki johdu liikkumisen puutteesta, mutta suurimpaan osaan liikunnalla on vaikutusta.

Tutkimuksesta uutisoivat myös Yle ja HS, joiden uutisista voi lukea lisää tietoa tutkimuksesta. Hieman ihmetytti, että hesarissa uutinen kuului urheilun saralle, mutta eihän kaikkea pysty aina ymmärtämäänkään. Ylen uutinen oli sentään kategoriassa -hyvinvointi, johon se paremmin sopiikin.

Terveystietoisuus yleistyy, mikä näkyy alkoholinkulutuksessa

Tänään uutisointiin selvityksestä, jossa kerrottiin, että suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt vuoden 2007 jälkeen lähes viidenneksellä. Edelleen kuitenkin yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen. Viimeaikainen tutkimus on myös vahvistanut sen, että mikään alkoholiannos ei ole terveellinen, toisin kuin joskus jopa jotkut lääkärit haluavat väittää. Ihmiset ovat siis nykyisin varsin terveystietoisia ja muuttavat elintapojaan terveysuutisoinnin pohjalta, tai ainakin näin voisi asiaa yrittää tulkita.

Read More

Miten kuumana sinun aivosi käyvät?

Ruokahalua ja sitä myöten kehon painoa säädellään aivoissa, johon tulee erilaisia hormonaalisia ja hermostollisia signaaleja muualta kehosta. Liikunnalla voi olla merkitystä painonsäätelyssä. Lisääntyneen energiankulutuksen vuoksi se voi jopa lisätä syömistä, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan kovatehoinen liikuntasuoritus yleensä vähentää ruokahalua. Uuden tutkimuksen mukaan tämä voi selittyä sillä, että liikunnan aiheuttama aivojen lämpötilan muutos (nousu) aiheuttaa ruokahalun vähenemistä ja syömistä. Toisaalta tiedämme omien tutkimustemmekin perusteella sen, että runsasrasvainen- tai sokerinen ravinto muuttaa ruokahalua säätelevien geenien ilmenemistä aivoissa. Näin ollen sekä liikunnalla että ravitsemuksella on merkitystä ruokahalun säätelyssä ja sitä myöten painonhallinnassa.

Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus maksuttomaan harrastukseen

Eilen vietettiin lasten oikeuksien päivää. Se oli esillä omien lastenikin päiväkodissa, jossa päivän aikana tehtiin lasten toivomia asioita, jotka olivat pääosin leikkimistä toisten lasten kanssa. Mutta päivään liittyi myös muuta tärkeää asiaa ja paljon mielenkiintoista ja tärkeää tietoa asiasta on saatavilla lastenoikeudet.fi – nettisivuilla. Siellä on myös erittäin mainio Petriina Perkiömäen kirjoitus lasten mahdollisuuksista harrastaa toivomaansa harrastusta. Se ja sen linkeistä avautuvat muut tietolähteet kannattaa jokaisen lukea. Kirjoituksessa ollaan nimittäin tärkeän asian äärellä, sillä olen Petriinan kanssa samaa mieltä, että jokaisella lapsella tulisi olla oikeus ainakin yhteen harrastukseen, perheen varallisuudesta riippumatta. Se pitäisi tarkoittaa maksutonta harrastusta kaikille ainakin alle 15-vuotialle, tai jopa kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Se ei olisi siis ilmainen (joku aina maksaa), mutta lapsille ja nuorille maksuton.

Olen tästä asiasta kirjoittanut jo aikaisemminkin, sillä omasta mielestäni tämä mahdollisuus pitäisi taata jopa verovaroin, jos esimerkiksi liikuntaan- ja urheiluun liittyen järjestöjen, seurojen ja lajiliittojen mielestä kilpaurheilu ja johtajien palkkarahat ovat lasten maksutonta harrastamista tärkeämpää. Omasta mielestäni asian pitäisi olla niin, että järjestöille ja lajiliitoille tulevat valtionavustukset pitäisi käyttää ensin lasten ja nuorten maksuttoman harrastamisen varmistamiseen, ja vasta siitä ylijäävät rahat kilpa- ja huippu-urheiluun. Se kun toimii muutenkin viihdebisneksen tavoin hyvin kaupallisesti, ja siinä tulisi myös johtajille vähän säpinää lunastaa oma paikkansa ja palkkansa kilpailullisin perustein, niin kuin nykyisin muillakin aloilla joudumme tekemään.

Vaikka itse puhunkin usein liikunnallisuuden puolesta, tässä harrastusasiassa lasten ja nuorten kohdalla mikä tahansa maksuton harrastus, kuten vaikkapa musiikki tai kuvataide, olisi hyvä asia. Joku liikunnallinen harrastus olisi silti hyvä olla, koska liikunnallisuus ja yleiset liikunnalliset valmiudet ja lajitaidot juurrutetaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Hyvässä lykyssä liikunnallisuus säilyy osana elämää kaiken aikaa, mutta jos se jossakin vaiheessa sattuu unohtumaankin, niin sen pariin on myös aina helpompi palata, jos on taustaa liikuntaharrastuksista. Harratusten kautta kuvaan tulee myös paljon muita avuja elämää varten, kuten ryhmässä toimimisen taitoja tai periksiantamattomuutta jos niikseen tulee. Terveysvaikutuksista ja vähäisemmistä sairaudenhoitokustannuksista puhumattakaan.

Vaikka kaikki harrastusmaksut eivät olekaan Suomessa hirvittävän kalliita, kysymys on enemmänkin periaatteesta, mutta toisaalta myös todellisesta tasapuolisten mahdollisuuksien mahdollistamisesta. Tätä taustaa vasten onkin jopa suorastaan noloa, että urheilusihteereille on kyllä varaa maksaa Suomessa melkoisia palkkoja, mutta lasten ja nuorten harrastaminen ei ole vielä Suomessa kaikkialla maksutonta.

Kuntotapahtumat ja Stubbin metodi vaalivat kuntoa ja terveyttä

Kuntotapahtumat ovat mainioita etappeja ja välitavoitteita oman kunnon kohottamista ajatellen. Myös innokas liikkuja Alexander Stubb tietää tämän. Aikaansa monella tapaa edellä ollut politiikan ja urheilun monitoimimies ei tainnut itsekään tietää, miten hänen jo vuosia sitten lanseeraamansa motto ”yksi tunti liikuntaa päivässä tuo kaksi tuntia lisää energiaa päivään” osui enemmän kuin oikeaan terveyttä ajatellen. Viime vuonna eräässä arvostetuimmassa lääketieteen tiedelehdessä julkaistun ison tutkimuksen mukaan noin tunti liikuntaa päivässä on nimittäin juuri se määrä, joka kumoaa täysin istumisesta aiheutuvat terveyshaitat, kun kyseessä on niinkin raaka päätepiste kuin ennenaikainen kuolema. Tunti liikuntaa päivässä on siis erinomainen tavoite meille jokaiselle kunnon kohottamista ja kuntotapahtumiin osallistumista ajatellen. Niissä yhä useampien mielestä tärkeintä ei ole kilpailu ja kovien aikojen tavoittelu, vaan itsensä haastaminen ja ehjä, oma paras suoritus.

Read More

Loukkaantumiset ja rasitusvammat kertovat valmentautumisen epäonnistumisesta – Ovatko kuormitusfysiologiset perusperiatteet selvillä?

Monia suomalaisia urheilijoita, etenkin yleisurheilijoita, on vaivannut tänä kesänä erilaiset loukkaantumiset ja rasitusvammat. Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä on huudettu apuun ja heitä toden totta tarvitaan vammojen hoidossa. Erityisen tärkeää olisi kuitenkin vammojen ennaltaehkäisy, sillä täydellisesti onnistuneessa harjoittelussa, mikä menestykseen usein vaaditaan, terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ja mm. kalliita leikkauksia ei edes tarvittaisi. Vammat ja loukkaantumiset ovat aina merkittäviä hidasteista urheilijan tai muun liikkujan kehittymisessä ja karu osoitus varsinaisen päivittäisvalmentautumisen epäonnistumisesta. Hieronnan lisäksi liikkujan ja urheilijan oma henkilökohtainen venyttely ja lihashuolto ovat avainasemassa, mutta vammojen ennaltaehkäisyä ajatellen kaikista tärkeintä on se, että harjoittelun kuormituksen ja palautumisen suhde on tasapainossa. Vammojen perusteella näin ei ole ollut monien urheilijoiden kohdalla, mikä saa kysymään, miten hyvin kuormitusfysiologiset perusperiaatteet on paalutettu mm. seurojen, lajiliittojen ja Olympiakomitean järjestämissä koulutuksissa urheilijoille ja valmentajille?

Read More

Yhdistetty C- ja E – vitamiinikuuri estää lihasten harjoitusmuutoksia

Helsingin sanomat kirjoitti pari päivää sitten hyvän ja tieteellisestikin pätevän jutun vitamiineista ja terveydestä. Se varoitteli vitamiinien ylensyönnistä, mistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Samaa asiaa ehdottavat myös liikuntatutkimukset, joissa isot C- ja E -vitamiiniannokset ovat jopa huonontaneet tiettyjä lihastason muutoksia. Näin kävi muutamia vuosia sitten julkaistussa norjalaistutkimuksessa. Vitamiinit kannattaakin nauttia mahdollisimman luonnollisesti kuten esimerkiksi marjojen ja hedelmien kautta, sillä vitamiinien lisäksi niissä on todennäköisesti monia muitakin hyödyllisiä yhdisteitä, jotka yhdessä vitamiinien kanssa ovat hyväksi terveydelle.

Read More

Yleisurheilun uusi dopingtutkimus on pätevästi suoritettu – Miksi urheilupomot haluavat painaa tulokset villaisella?

Yle uutisoi eilen uudesta dopingtutkimuksesta yleisurheiluun liittyen. Se kertoi muutamien vuosien takaisiin tietoihin perustuen, että doping on erittäin yleistä ammattilaisten keskuudessa. Uutisointi ei ollut journalistisesti kovin kunnianhimoinen, sillä uutinen oli käytännössä vain suomennos esimerkiksi tästä Reutersin uutisesta. Ilmiö on valitettavan yleinen nykyisin, mutta ei juututa nyt siihen. Sitäkin hämmästyttävämpiä olivat nimittäin urheilupomojen kommentit asiaan liittyen. Esimerkiksi juuri dopingia ja muita urheilun eettisiä asioita hoitamaan palkattu Suomen urheilun eettisen keskuksen (suek) johtaja Harri Syväsalmi ei ollut edes vaivautunut lukemaan tutkimusta, mutta oli silti valmis kyseenalaistamaan sen tulokset suorilta käsin. Hän mm. kyseli, että ”Ei tiedä, mitä on kysytty ja miten vastanneet urheilijat ovat mieltäneet kysymyksen. Lisäksi sillä on voinut olla vaikutusta, millä vuosikymmenellä urheilija on kisannut”. Samaa virttä veisasi myös Yleisurheilun nokkamies Antti Pihlakoski, jonka mukaan tutkimus ei ole tieteellisesti pätevästi suoritettu. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, sillä sen julkaissut Sports Medicine -tiedelehti on arvostetuin ja korkeimmalle rankatuin liikuntalääketieteellisen tutkimuksen julkaisusarja, jonka vertaisarviointi- ja muut käytännöt varmistavat sen, että seulan läpäisee vain parhaat alan tutkimukset. Urheilupomojen dopingin vähättely on valitettavaa toimintaa ja tosiasioiden kiertelyä ja hyssyttelyä, jolla yritetään vain puhua asioita parhain päin omaa toimintaa ajatellen, sillä on hyvin todennäköistä, että dopingin käyttö on jopa yleisempää kuin nyt uutisoitiin.

Read More

23.-30.4.2017 vietetään sydänviikkoa

Tilastokeskuksen viimeisimpien eli vuoden 2015 tietojen mukaan sydän- ja verenkiertoelinsairaudet ovat yhä selkeästi yleisin suomalaisten kuolinsyy. Siksi sydänterveydestä on hyvä muistuttaa aika ajoin, kuten tällä viikolla sydänviikon nimissä. Lisää tietoa viikosta ja sydänterverveydestä saa mm. Sydänliiton nettisivuilta.

Liikunnan merkitys ymmärretään yhä paremmin myös lääkäreiden keskuudessa

Nykyisin on ilahduttavaa huomata, että liikunnan terveysvaikutuksista puhuminen ei ole enää vain varsinaisten liikuntatutkijoiden kontolla, vaan yhä useampi lääkäri tietää ja korostaa liikunnan merkitystä terveyden ylläpidossa. Tämä tuli jälleen hienosti esille kehitysbiologian professorin Hannu Sariolan haastattelussa, jossa hän muiden asioiden ohessa korosti liikunnan olevan sitä tärkeämpää, mitä vanhemmaksi elämme. Tämä johtuu etenkin mitokondrioiden, eli solujemme ravinnosta energiaa solujen käyttöön tuottavien ”voimalaitosten” kunnon ylläpitämisestä, mikä etenkin liikkumattomien kohdalla huononee kovasti ikääntymisen seurauksena. Sariolan Ylen Tiedeykkösen haastattelussa on erinomaista asiaa syöpäbiologiaan, ikääntymiseen, ympäristön ja antibioottien vaikutuksista lapsen kehitykseen ja muihin asioihin kuten ilmansaasteisiin liittyen, joten se kannattaa ehdottomasti kuunnella rauhassa kun aika antaa myöten.

Page 1 of 2

Copyright © 2019 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.