Avainsana: elämäntavat

Suomalaiset ovat maailman liikkuvinta kansaa, mutta liikummeko mekään silti riittävästi?

Twiittasin aikaisemmin tänään Lancet -tiedelehdessä julkaistusta tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan vieläkin noin 1,4 miljardia ihmistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Se vastaa noin 25 prosenttia koko maailman väestöstä. Positiivisesti ajateltuna selvästi suurin osa siis kuitenkin liikkuu terveytensä kannalta sopivasti. Tutkimuksen mukaan etenkin suomalaiset liikkuvat hyvin, joskin se pistää kysymään, ovatko nykyiset kyselytutkimuksiin perustuvat määrät sittenkään tarpeeksi, kun silti sairaudenhoitokustannukset ovat sen noin 20 miljardia, eli leijonanosa valtion 55 miljardin budjetista. Kaikki sairaudet eivät toki johdu liikkumisen puutteesta, mutta suurimpaan osaan liikunnalla on vaikutusta.

Tutkimuksesta uutisoivat myös Yle ja HS, joiden uutisista voi lukea lisää tietoa tutkimuksesta. Hieman ihmetytti, että hesarissa uutinen kuului urheilun saralle, mutta eihän kaikkea pysty aina ymmärtämäänkään. Ylen uutinen oli sentään kategoriassa -hyvinvointi, johon se paremmin sopiikin.

Terveystietoisuus yleistyy, mikä näkyy alkoholinkulutuksessa

Tänään uutisointiin selvityksestä, jossa kerrottiin, että suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt vuoden 2007 jälkeen lähes viidenneksellä. Edelleen kuitenkin yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen. Viimeaikainen tutkimus on myös vahvistanut sen, että mikään alkoholiannos ei ole terveellinen, toisin kuin joskus jopa jotkut lääkärit haluavat väittää. Ihmiset ovat siis nykyisin varsin terveystietoisia ja muuttavat elintapojaan terveysuutisoinnin pohjalta, tai ainakin näin voisi asiaa yrittää tulkita.

Read More

Kuntoon suunnistamalla!

Soutuharjoitusten hellittäessä olen taas päässyt takaisin suunnistuksen pariin, kun tapahtumat eivät enää osu samalle päivälle. Keski-Suomen maastot ovat vaihtuneet Varsinais-Suomen metsiin, kun olen samoillut etupäässä Satarasteilla Liedon seudulla. Turun seudulla viikkorasteja riittäisi lähes jokaiselle viikonpäivälle, mutta kerta viikossa on ollut itselleni hyvä tahti.

Suunnistus on mitä parhain kuntoilumuoto, sillä metsässä rastien etsiminen rasittaa sekä jalkoja että päätä. Keskittyminen ei saisi herpaantua, joten siinä ei kannata paljon muuta ajatella tai juosta liian kovaa omiin taitoihinsa nähden, tai muuten rastit eivät löydy. Kokemusta on 🙂

Suunnistusta ei kuitenkaan kannata vältellä, sillä etenkin viikkorastit, joita järjestetään käytännössä jokaisella paikkakunnalla Suomessa, ovat varsin matalankynnyksen kuntoilumahdollisuuksia. Reittejä löytyy joka lähtöön, mistä jokainen voi valita oman mielen mukaisensa.

Suunnistuksen parhaita puolia kuntoilumuotona on se, että sen kautta keho saa mukavaa luonnollista intervallia osakseen, mistä verisuonet ja aineenvaihdunta tykkäävät. Metsässä juostessa jokainen askel on lisäksi erilainen, joten se ei ole tylsää monotonista jumputtamista kuten kovalla ja tasaisella tiellä juokseminen saattaa olla. Hyvänä puolena on myös se, että metsässä liikkuminen on myös tutkitusti elimistölle hyväksi, eikä vain kuntoilun vuoksi. Mutta siitä lisää ehkä myöhemmin, tavataan rasteilla!

 

Miten kuumana sinun aivosi käyvät?

Ruokahalua ja sitä myöten kehon painoa säädellään aivoissa, johon tulee erilaisia hormonaalisia ja hermostollisia signaaleja muualta kehosta. Liikunnalla voi olla merkitystä painonsäätelyssä. Lisääntyneen energiankulutuksen vuoksi se voi jopa lisätä syömistä, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan kovatehoinen liikuntasuoritus yleensä vähentää ruokahalua. Uuden tutkimuksen mukaan tämä voi selittyä sillä, että liikunnan aiheuttama aivojen lämpötilan muutos (nousu) aiheuttaa ruokahalun vähenemistä ja syömistä. Toisaalta tiedämme omien tutkimustemmekin perusteella sen, että runsasrasvainen- tai sokerinen ravinto muuttaa ruokahalua säätelevien geenien ilmenemistä aivoissa. Näin ollen sekä liikunnalla että ravitsemuksella on merkitystä ruokahalun säätelyssä ja sitä myöten painonhallinnassa.

Kuntotapahtumat ja Stubbin metodi vaalivat kuntoa ja terveyttä

Kuntotapahtumat ovat mainioita etappeja ja välitavoitteita oman kunnon kohottamista ajatellen. Myös innokas liikkuja Alexander Stubb tietää tämän. Aikaansa monella tapaa edellä ollut politiikan ja urheilun monitoimimies ei tainnut itsekään tietää, miten hänen jo vuosia sitten lanseeraamansa motto ”yksi tunti liikuntaa päivässä tuo kaksi tuntia lisää energiaa päivään” osui enemmän kuin oikeaan terveyttä ajatellen. Viime vuonna eräässä arvostetuimmassa lääketieteen tiedelehdessä julkaistun ison tutkimuksen mukaan noin tunti liikuntaa päivässä on nimittäin juuri se määrä, joka kumoaa täysin istumisesta aiheutuvat terveyshaitat, kun kyseessä on niinkin raaka päätepiste kuin ennenaikainen kuolema. Tunti liikuntaa päivässä on siis erinomainen tavoite meille jokaiselle kunnon kohottamista ja kuntotapahtumiin osallistumista ajatellen. Niissä yhä useampien mielestä tärkeintä ei ole kilpailu ja kovien aikojen tavoittelu, vaan itsensä haastaminen ja ehjä, oma paras suoritus.

Read More

Pyörällä kulkee kaikki!

Tänään 6.5 alkaa valtakunnallinen pyöräilyviikko, jota vietetään jo 27. kertaa. Tämän vuoden teemana on Pyörällä kulkee kaikki! -slogan, millä viestitetään sitä, että pyörä ei ole oiva veto vain työ- tai muiden matkojen kulkemiseen, vaan sillä voi kuljettaa myös lapsia tai tavaroita sopivien varusteiden turvin. Työmatkoihin liittyen fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksia on raportoitu ennenkin, mutta varsinaisesti pyöräilyyn liittyen arvostetussa British Medical Journal -tiedelehdessä julkaistiin äskettäin mielenkiintoinen tutkimus, josta myös YLE raportoi. Sen mukaan pyöräillen työmatkansa liikkuvat ihmiset ovat jopa terveempiä kuin kävellen liikkuvat, puhumattakaan autolla tai julkisilla työmatkansa taittavat ihmiset. Pyöräily onkin siis mainio ja (kustannus)tehokas tapa kuntoilla ja liikkua työmatkoja.

23.-30.4.2017 vietetään sydänviikkoa

Tilastokeskuksen viimeisimpien eli vuoden 2015 tietojen mukaan sydän- ja verenkiertoelinsairaudet ovat yhä selkeästi yleisin suomalaisten kuolinsyy. Siksi sydänterveydestä on hyvä muistuttaa aika ajoin, kuten tällä viikolla sydänviikon nimissä. Lisää tietoa viikosta ja sydänterverveydestä saa mm. Sydänliiton nettisivuilta.

Liikunnan merkitys ymmärretään yhä paremmin myös lääkäreiden keskuudessa

Nykyisin on ilahduttavaa huomata, että liikunnan terveysvaikutuksista puhuminen ei ole enää vain varsinaisten liikuntatutkijoiden kontolla, vaan yhä useampi lääkäri tietää ja korostaa liikunnan merkitystä terveyden ylläpidossa. Tämä tuli jälleen hienosti esille kehitysbiologian professorin Hannu Sariolan haastattelussa, jossa hän muiden asioiden ohessa korosti liikunnan olevan sitä tärkeämpää, mitä vanhemmaksi elämme. Tämä johtuu etenkin mitokondrioiden, eli solujemme ravinnosta energiaa solujen käyttöön tuottavien ”voimalaitosten” kunnon ylläpitämisestä, mikä etenkin liikkumattomien kohdalla huononee kovasti ikääntymisen seurauksena. Sariolan Ylen Tiedeykkösen haastattelussa on erinomaista asiaa syöpäbiologiaan, ikääntymiseen, ympäristön ja antibioottien vaikutuksista lapsen kehitykseen ja muihin asioihin kuten ilmansaasteisiin liittyen, joten se kannattaa ehdottomasti kuunnella rauhassa kun aika antaa myöten.

Terveyden vaaliminen alkaa jo ennen syntymää

Nykyisin ymmärretään jo varsin hyvin, että sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden vaaliminen pitäisi aloittaa niin varhain kuin mahdollista. Monet sairaudet saattavat kehittyä ja ”kyteä” elimistössä jopa vuosikymmeniä ennen kuin mitään oireita ilmenee ja niiden hoitamiseen havahdutaan. Esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinsairaudet alkavat kehittyä jo lapsuudessa epäterveellisistä elämäntavoista johtuen, minkä vuoksi fyysisesti aktiivinen elämä ja terveellinen ravitsemus ovat tärkeitä jo lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien.

Read More

Copyright © 2019 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.