Avainsana: aivot

Miten kuumana sinun aivosi käyvät?

Ruokahalua ja sitä myöten kehon painoa säädellään aivoissa, johon tulee erilaisia hormonaalisia ja hermostollisia signaaleja muualta kehosta. Liikunnalla voi olla merkitystä painonsäätelyssä. Lisääntyneen energiankulutuksen vuoksi se voi jopa lisätä syömistä, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan kovatehoinen liikuntasuoritus yleensä vähentää ruokahalua. Uuden tutkimuksen mukaan tämä voi selittyä sillä, että liikunnan aiheuttama aivojen lämpötilan muutos (nousu) aiheuttaa ruokahalun vähenemistä ja syömistä. Toisaalta tiedämme omien tutkimustemmekin perusteella sen, että runsasrasvainen- tai sokerinen ravinto muuttaa ruokahalua säätelevien geenien ilmenemistä aivoissa. Näin ollen sekä liikunnalla että ravitsemuksella on merkitystä ruokahalun säätelyssä ja sitä myöten painonhallinnassa.

Liikunta edistää oppimista, ja suomalaiset opettajat ovat ajan hermoilla!

Postasin ulkomaalaisille lukijoille linkin videoon Jyväskyläläisestä koululuokasta, jossa matematiikan ja muiden tuntien lomassa koululaiset vetävät leukoja ja temppuilevat renkaissa. Hienoa, että koululaiset voivat niin halutessaan purkaa hieman energiaa ja sen jälkeen taas jatkaa tehtävien parissa, niihin yhä paremmin keskittyen. Liikunnan tiedetään luovan aivoissa hyvät edellytykset oppimiselle, joten tämän liikunnallisen toiminnan edistäminen, jota tehdään monessa muussakin suomalaisessa koulussa, on varsin edistyksellistä ja uraa-uurtavaa toimintaa.

Pelkän istumasta seisomaan nousun sijaan kunnon fyysinen aktiivisuus laittaa todella veren ja aineenvaihdunnan liikkeelle. Kunnolla lihaksia aktivoitaessa lihaksista erittyy lisäksi myös hormonien kaltaisia tekijöitä, jotka ovat osaltaan aivotasolla vastuussa siitä, että reipas liikunta lisää aivosolujen uudismuodostusta, mitä ei tapahdu pelkässä seisoskelussa. Keskittyvää istumistakin vaaditaan tehtäviä tehdessä, joten voisiko myös tutkitusti nerokkaampaa toimintaa olla kuin mitä nyt tapahtuu suomalaisissa kouluissa liikunnan mahdollistamisen suhteen. Emmekä päässeet vielä edes lasten muun terveyden edistämiseen liikunnan myötä!

Hyvä suomalaiset opettajat, teistä ja näistä koululaisista saisivat monet muutkin suomalaiset ottaa oppia!

Kovatehoinen intervallitreeni, mutta myös syöminen vapauttavat endorfiinejä aivoissa

Laitan lyhyenä postauksena liikunnan uusin terveysvaikutuksiin ja vaikutusmekanismeihin liittyen linkin uuteen tutkimustiedotteeseen, jossa kerrotaan kovatehoisen intervalliharjoituksen saavan aikaan endorfiinien vapautumista aivoissa. Tämä on nyt näytetty toteen ensimmäistä kertaa, ja mielenkiintoista löydöksessä on, että tunnin rauhallisempi yhtäjaksoinen kestävyyssuoritus ei saanut aikaan samaa vaikutusta. Endorfiinien vapautuminen aivoissa oli yhteydessä rasituksen aiheuttamaan mielihyvän tunteeseen ja suoranaiseen euforiaan, mikä voi selittää sen, miksi kovatehoinen rasitus on hyvin palkitsevaa aivoille.

Endorfiinien ja rasitustehon yhteyttä selvittänyt tutkimus on suoritettu Valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turussa. Saman keskuksen tutkijat raportoivat hiljattain myös löydöksistä, joissa tutkittiin syömiseen liittyvää endorfiinien vapautumista. Näistä tuloksista on myös kerrottu paremmin tutkimustiedotteessa. Mielenkiintoista tämän tutkimuksen tuloksissa oli etenkin se, että vaikka herkullisen pitsan syöminen aiheutti suurta mielihyvän tunnetta verrattuna pelkistettyyn ja maultaan lähes mitään sanomattomaan ravinnejuomaan verrattuna, tämä ravinnejuoma aiheutti kuitenkin pitsaa suuremman endorfiinien vapautumisen aivoissa. Tutkimuksen mukaan mikä tahansa syöminen voi siis koukuttaa aivoja, mutta esimerkiksi painonhallinnan kannalta on silti vielä tärkeää katsoa mitä ja etenkin miten paljon ruokaa suuhunsa laittaa.

Kuntoon rullahiihdolla!

Kesä on ollut ehkä normaalia koleampi, mutta sitä on onneksi vielä rutkasti jäljellä. Jos rullahiihto ei ole vielä kuulunut ohjelmistoosi kesän lenkkeilyssä, niin nyt viimeistään kannattaa hypätä rullasuksien tai luistimien päälle asfaltille viilettämään. Rullahiihto on nimittäin mitä parasta kuntoiluliikuntaa kunnon kohottamista varten. Kirjoitin asiasta hieman kattavammin englanninkieliselle puolelle, mutta lyhyesti tiivistettynä tehokkuus johtuu siitä, että (rulla)hiihto aktivoi käytännössä lähes kaikkia kehomme lihaksia. Sen johdosta energiankulutus on hiihdossa suurta luokkaa ja koska useat isot lihasryhmät työskentelevät samanaikaisesti, myös verenkiertoelimistö saa hyvää harjoitusta ja vahvistuu. Jalkojen, vatsa- ja selkälihasten rasittamisen lisäksi myös kädet saavat rullahiihdossa hyvin harjoitusta, mikä on tärkeää, sillä nykypäivänä käytämme käsiemme lihaksia erittäin vähän. Tästä johtuen niiden voimat ja aineenvaihdunnallinen terveys ovat yleensä vielä jalkojammekin huonommat jos emme harjoita niitä. Hiihtämällä käsillekin tulee usein vähintään satoja jollei jopa tuhansia toistoja, eli huomattavasti enemmän kuin kuntosalikerralla tulee tehtyä. Isot painotkaan eivät saa aikaan samaa aineenvaihdunnallista ja verenkierrollista harjoitusta, mitä rullahiihtämällä tapahtuu. Mutta ei tässä vielä kaikki, sillä lihasten lisäksi myös aivojen aineenvaihdunta on runsasta hiihdossa. Tämä näkyy hyvin allaolevasta kuvasta, jossa aivojen sokeriaineenvaihdunta on värien mukaan käytännössä samalla tasolla kuin tasatyöntöhiihdossa eniten aktivoituvien lihasten, käsien ojentajalihasten ja vatsalihasten.

Turussa suoritettu kuvantamistutkimus paljastaa hiihdonaikaisen aivojen sokeriaineenvaihdunnan olevan käytännössä samalla tasolla kuin hiihdossa eniten aktivoituvien lihasten sokeriaineenvaihdunnan. http://jap.physiology.org/content/109/6/1895.long#F2

Kaikkia kehon lihaksia aktivoivista kestävyyslajeista, joissa on mukana myös hyvää voimaharjoitusta lihaksille, hiihdolle vetää vertoja käytännössä vain soutaminen liikkuvalla penkillä, mikä on kovasti kuntoa kohottavaa toimintaa sekin säännöllisesti harjoiteltaessa. Kesää ja hyvää keliä on jäljellä myös soutua ajatellen, jos rullahiihto tai luistelu ei jostain syystä innosta. Joka tapauksessa eri lajeja kannattaa kokeilla, mieluisin liikuntalaji voi odottaa vielä kokeilemistaan. Rullahiihtoakaan ei kannata jättää vain laji-ihmisten harrastettavaksi, vaan myös pääosin muita lajeja harrastavienkin kannattaa rohkeasti hypätä rullahiihdon vietäväksi!

Rullahiihto on eräs tehokkaimmista lajeista nostattaa kuntoa ja terveyttä ulkoilmassa maiseman vaihtuessa vilkkaasti.

Terveyden vaaliminen alkaa jo ennen syntymää

Nykyisin ymmärretään jo varsin hyvin, että sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden vaaliminen pitäisi aloittaa niin varhain kuin mahdollista. Monet sairaudet saattavat kehittyä ja ”kyteä” elimistössä jopa vuosikymmeniä ennen kuin mitään oireita ilmenee ja niiden hoitamiseen havahdutaan. Esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinsairaudet alkavat kehittyä jo lapsuudessa epäterveellisistä elämäntavoista johtuen, minkä vuoksi fyysisesti aktiivinen elämä ja terveellinen ravitsemus ovat tärkeitä jo lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien.

Read More

Aivoviikon tiimoilta tietoa liikunnasta ja aivoista

14.-19.3 vietetään aivoviikkoa, johon liittyen aivojen terveyteen on paljon hyödyllistä asiaa esillä mm. Aivoliiton nettisivuilla. 10 hyvää vinkkiä aivojen hyvinvointiin on kerännyt myös mm. Turun Sanomat, ja aikaisemmin viime vuonna Helsingin Sanomissa ilmestyi mainio artikkeli liikunnasta ja aivojen terveydestä, joka kannattaa ehdottomasti myös lukea teemaan liittyen.

 

Copyright © 2019 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.