Hallitus on taas taputellut seuraavan vuoden budjetin. Velkaa otetaan silti vielä noin 1,7 miljardia, vaikka talous on jo paremmassa kunnossa. Isoihin panostuksiin ei ollut siis vieläkään varaa, eikä esim. yliopistojen indeksijäädytystä ymmärrykseni mukaan vieläkään peruttu. Päättäjillä näyttää vieläkin puuttuvan ymmärrystä, että koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen ja niistä kumpuaviin innovaatioihin kannattaisi oikeasti panostaa.

Yliopisto- ja sairaalamaailmassa kannetaan yleisesti suurta huolta päätöksenteon logiikasta. Asiantuntevalle, tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvalle tiedolle tunnutaan viitattavan kintaalla, kun mutu- tatsi hallitsee. Tämä tulee hyvin esille Suomen yliopistosairaaloiden tutkimusjohtajien kirjoittamasta avoimesta kirjeestä. Tutkimustietoon suhtautumisen halventavasta asenteesta kertoo hyvin johtajien toteamus: ”Me yliopistosairaalan tutkimusjohtajat yhdessä haluamme korostaa, että terveydenhuoltoa kehitetään ainoastaan näyttöön perustuen eli tutkimuksen avulla, ei uskomuksin, ei toivein, ei kokeilemalla, ei arpomalla.”

Synteesi summaa hyvin sen, millaiset asenteet nykyisin päätöksentekoa hallitsevat.

Yliopistosairaaloiden tutkimusjohtajien mukaan myös ns. big datan ymmärtäminen ja käyttö eli digiloikka vaatii tuekseen tutkittua tietoa ja kliinistä osaamista.