Nyt jo viikon kestänyt oma flunssa palautti mieleen uutiset urheilijoiden sairasteluista. Esimerkiksi Yle ja hesari ovat hiljattain uutisoineet Hiihtäjä Krista Pärmäkosken kärsineen joulukuussa virustaudista, johon hän on syönyt antibioottikuuria siitä parantuakseen. Itse en ole lääkkeitä flunssaan käyttänyt, etenkään antibioottikuuria, koska se ei tunnetusti tehoa muuhun kuin bakteereihin. Mielessä onkin ollut viime aikoina näitä uutisia lukiessa Turun yliopiston infektiotautiopin emeritusprofessorin, lääkäri Olli Ruuskasen painokkaat kommentit asiaan liittyen.

Ruuskanen piti erinomaisen luennon viime vuonna eräässä liikuntaan keskittyneessä seminaarissa, joka järjestettiin Turun lääketieteen päivien yhteydessä. Sen aikana hän muun muassa päivitteli, miten sekaisin asiat voivat olla urheilijoiden ja heitä hoitavien lääkärien keskuudessa, jos virustautia hoidetaan antibiooteilla. Hän sanoi aina silloin tällöin kirjoittelevansa jopa mielipidekirjoituksia asiaan liittyen, jotta tämä sekaannus saataisiin korjattua.

Eräs tuoreimmista Ruuskasen kirjoituksista julkaistiin jokunen aika sitten Helsingin Sanomissa. Koska en ole varma näkyykö kirjoitus muille kuin tilaajille, niin otan muutaman lyhyen lainauksen kirjoituksesta. ”Flunssa on virustauti. Paranemista ei voi nopeuttaa antibiootilla. Flunssaisena ei saa urheilla. Rasitus lisää vakavan komplikaation riskiä. Aiheeton antibioottihoito voi aiheuttaa urheilijalle paljon haittaa, kun antibiootti sotkee suoliston normaalin bakteeriflooran.”

Yllä on tiiviisti kaikki oleellinen asiasta infektioihin erikoistuneen lääkärin kertomana. Urheilijoiden syömät antibioottikuurit ovat osoitus siitä, että kaikki temput halutaan ottaa käyttöön, vaikka monille niistä ei olisi edes lääketieteellisiä tai muita perusteita.

Tokihan jokainen voi syödä ihan mitä lääkkeitä tahtoo. Se miksi turhista antibioottien syömisistä kannattaa kuitenkin olla huolissaan on se, että niiden myötä bakteerikanta kehittyy entistä vastustuskykyisemmäksi, minkä jälkeen normaalit antibiootit eivät enää tehoa normaaliin tapaan. Sen vuoksi useimmat lääkärit ovat nykyisin erittäin tarkkoja antibioottien määräämisen kanssa. Puhutaan antibioottiresistenssistä, mistä kannattaa lukea lisää täältä. Eikä se koske vain ihmisten syömiä antibiootteja, vaan myös eläinten, mitä kautta ne voivat myös vaikuttaa ihmistenkin terveyteen.

Toinen iso huoli turhien antibioottikuurien kanssa on se, kuten Ruuskanenkin totesi, että ne tuhoavat suolistosta ja muualta elimistöstä myös normaalia ja terveyttä edistävää bakteerikantaa. Esimerkiksi suoliston bakteerikannalla tiedetään nykyisin olevan todella suuri merkitys koko kehon terveydelle, jopa aivojen terveydelle.

Aiheeseen perehtyneiden lääkäreiden mukaan normaalin bakteerikannan palautuminen pitkistä antibioottikuurista voi kestää jopa useita vuosia, mikä ei ole hyväksi elimistön terveydelle. Senkin vuoksi nykypäivän valistunut ihminen ei popsi saati vaadi antibioottikuuria vain varmuuden vuoksi. Siksi olen itsekin antanut elimistön parantaa vain itse itseään flunssasta.

Antibioottikuuri ei tehoa viruksiin.