Kuukausi: elokuu 2017

Yleisurheilun uusi dopingtutkimus on pätevästi suoritettu – Miksi urheilupomot haluavat painaa tulokset villaisella?

Yle uutisoi eilen uudesta dopingtutkimuksesta yleisurheiluun liittyen. Se kertoi muutamien vuosien takaisiin tietoihin perustuen, että doping on erittäin yleistä ammattilaisten keskuudessa. Uutisointi ei ollut journalistisesti kovin kunnianhimoinen, sillä uutinen oli käytännössä vain suomennos esimerkiksi tästä Reutersin uutisesta. Ilmiö on valitettavan yleinen nykyisin, mutta ei juututa nyt siihen. Sitäkin hämmästyttävämpiä olivat nimittäin urheilupomojen kommentit asiaan liittyen. Esimerkiksi juuri dopingia ja muita urheilun eettisiä asioita hoitamaan palkattu Suomen urheilun eettisen keskuksen (suek) johtaja Harri Syväsalmi ei ollut edes vaivautunut lukemaan tutkimusta, mutta oli silti valmis kyseenalaistamaan sen tulokset suorilta käsin. Hän mm. kyseli, että ”Ei tiedä, mitä on kysytty ja miten vastanneet urheilijat ovat mieltäneet kysymyksen. Lisäksi sillä on voinut olla vaikutusta, millä vuosikymmenellä urheilija on kisannut”. Samaa virttä veisasi myös Yleisurheilun nokkamies Antti Pihlakoski, jonka mukaan tutkimus ei ole tieteellisesti pätevästi suoritettu. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, sillä sen julkaissut Sports Medicine -tiedelehti on arvostetuin ja korkeimmalle rankatuin liikuntalääketieteellisen tutkimuksen julkaisusarja, jonka vertaisarviointi- ja muut käytännöt varmistavat sen, että seulan läpäisee vain parhaat alan tutkimukset. Urheilupomojen dopingin vähättely on valitettavaa toimintaa ja tosiasioiden kiertelyä ja hyssyttelyä, jolla yritetään vain puhua asioita parhain päin omaa toimintaa ajatellen, sillä on hyvin todennäköistä, että dopingin käyttö on jopa yleisempää kuin nyt uutisoitiin.

Read More

Suomalaisten ajat maratonilla – ajat ovat toiset, mutta onko sillä mitään väliä?

Mestarivalmentaja Kari Sinkkonen on ihmetellyt suomalaisten (mies)juoksijoiden vauhteja säännöllisin väliajoin, viimeksi elokuun alussa. Totta on, että ajat ovat yleisesti ottaen paljon heikompia kuin esimerkiksi kultaisella 1970-luvulla, mutta toisaalta voi myös kysyä, että mitä sitten? Vapaa-ajan liikunta on tätä nykyä aikuisten keskuudessa suositumpaa kuin koskaan ja kuntotapahtumissa riittää osanottajia. Tämä on kansaterveydellisesti huomattavasti tärkeämpää kuin muutaman kärkijuoksijan ajoista huolehtiminen, joskin toki hienoahan se olisi jos myös juoksulajeissa lahjakas yksilö pääsisi toteuttamaan itseään ja onnistuisi harjoittelussaan siten, että kellokin tykkäisi.

Read More

Mitaleista viis, omat ennätykset pitäisi olla pääasia arvokisoissa

Lontoossa järjestetyt yleisurheilun MM-kisat ovat ohi. Kisoja tuli seurattua jonkin verran ja samalla tehtyä muutamia havaintoja yleisemmälläkin tasolla arvokisoista etenkin suomalaisiin urheilijoihin liittyen. Kisathan eivät menneet ihan johtoportaan odotusten mukaisesti, sillä pomoportaan toiveissa taisi olla ainakin yksi mitalisija ja kolme pistesijaa, eli sijoitusta kahdeksan parhaan joukkoon. Mitalia johtoporras toivoi keihäsmies Pitkämäeltä. Omasta mielestään tähän saumaan maksimaalisesti onnistunut Pitkämäki oli lopulta viides, eikä muita pistesijoja herunut. Kilpailu on kovaa, ja yleisurheilussa kelkasta on totisesti tiputtu, mutta toisaalta voi kysyä, että onko sillä edes mitään väliä.

Read More

Sauvat mukaan kävelylle tai juoksemiseen!

Äskeisen rullahiihdon erinomaisuutta käsitelleen kirjoituksen johdoksi on hyvä myös muistuttaa, että etenkin jos rullien päälle hyppääminen hirvittää, myös sauvakävely on mainiota terveysliikuntaa. Etenkin vanhemmille ihmisille sauvat tuovat liikkumiseen tukea ja turvaa, ja kun lenkit vielä heittää mäkisessä ja hieman epätasaisessa maastossa kuten esimerkiksi poluilla, niin on aika mahdotonta keksiä parempaa liikuntamuotoa, joka voisi parantaa yhtä monia kunto-ominaisuuksia samalla kertaa (kestävyys, lihaskunto, ketteryys ja tasapaino). Jos taas suoritat lenkkisi useimmiten juosten, juoksusta ei toki kannata siirtyä kävelyn pariin, vaan ottaa vain sauvat aina välillä mukaan juoksulenkeille. Näin hiihtäjätkin tekevät, minkä johdosta heidän kuntonsa rakentuu rautaiseksi, koska koko kehoa ja kaikkia sen isoja lihasryhmiä kuormittava liikunta on kaikista tehokkainta liikuntaa kunnon kohottamista ajatellen.  Silti ”pelkkä” sauvakävelykin on hyvää terveysliikuntaa, jonka tieteelliset tutkimuksetkin vahvistavat.

Read More

Kuntoon rullahiihdolla!

Kesä on ollut ehkä normaalia koleampi, mutta sitä on onneksi vielä rutkasti jäljellä. Jos rullahiihto ei ole vielä kuulunut ohjelmistoosi kesän lenkkeilyssä, niin nyt viimeistään kannattaa hypätä rullasuksien tai luistimien päälle asfaltille viilettämään. Rullahiihto on nimittäin mitä parasta kuntoiluliikuntaa kunnon kohottamista varten. Kirjoitin asiasta hieman kattavammin englanninkieliselle puolelle, mutta lyhyesti tiivistettynä tehokkuus johtuu siitä, että (rulla)hiihto aktivoi käytännössä lähes kaikkia kehomme lihaksia. Sen johdosta energiankulutus on hiihdossa suurta luokkaa ja koska useat isot lihasryhmät työskentelevät samanaikaisesti, myös verenkiertoelimistö saa hyvää harjoitusta ja vahvistuu. Jalkojen, vatsa- ja selkälihasten rasittamisen lisäksi myös kädet saavat rullahiihdossa hyvin harjoitusta, mikä on tärkeää, sillä nykypäivänä käytämme käsiemme lihaksia erittäin vähän. Tästä johtuen niiden voimat ja aineenvaihdunnallinen terveys ovat yleensä vielä jalkojammekin huonommat jos emme harjoita niitä. Hiihtämällä käsillekin tulee usein vähintään satoja jollei jopa tuhansia toistoja, eli huomattavasti enemmän kuin kuntosalikerralla tulee tehtyä. Isot painotkaan eivät saa aikaan samaa aineenvaihdunnallista ja verenkierrollista harjoitusta, mitä rullahiihtämällä tapahtuu. Mutta ei tässä vielä kaikki, sillä lihasten lisäksi myös aivojen aineenvaihdunta on runsasta hiihdossa. Tämä näkyy hyvin allaolevasta kuvasta, jossa aivojen sokeriaineenvaihdunta on värien mukaan käytännössä samalla tasolla kuin tasatyöntöhiihdossa eniten aktivoituvien lihasten, käsien ojentajalihasten ja vatsalihasten.

Turussa suoritettu kuvantamistutkimus paljastaa hiihdonaikaisen aivojen sokeriaineenvaihdunnan olevan käytännössä samalla tasolla kuin hiihdossa eniten aktivoituvien lihasten sokeriaineenvaihdunnan. http://jap.physiology.org/content/109/6/1895.long#F2

Kaikkia kehon lihaksia aktivoivista kestävyyslajeista, joissa on mukana myös hyvää voimaharjoitusta lihaksille, hiihdolle vetää vertoja käytännössä vain soutaminen liikkuvalla penkillä, mikä on kovasti kuntoa kohottavaa toimintaa sekin säännöllisesti harjoiteltaessa. Kesää ja hyvää keliä on jäljellä myös soutua ajatellen, jos rullahiihto tai luistelu ei jostain syystä innosta. Joka tapauksessa eri lajeja kannattaa kokeilla, mieluisin liikuntalaji voi odottaa vielä kokeilemistaan. Rullahiihtoakaan ei kannata jättää vain laji-ihmisten harrastettavaksi, vaan myös pääosin muita lajeja harrastavienkin kannattaa rohkeasti hypätä rullahiihdon vietäväksi!

Rullahiihto on eräs tehokkaimmista lajeista nostattaa kuntoa ja terveyttä ulkoilmassa maiseman vaihtuessa vilkkaasti.

Copyright © 2019 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.