Rahoituksen hakua ja visiitti Kiinaan

Syyskuu oli niin työntäyteinen etenkin tutkimusrahoitushakemusten kanssa ja lokakuu kongressi- ja yliopistovisiittien kanssa, että blogikirjoitukset ovat olleet jäissä jo kohta pari kolme kuukautta. Reissut ovat kuitenkin olleet mielenkiintoisia ja niistä ja muusta riittänee tarinaa jatkossa. Etenkin lokakuun lopun visiitti Kiinaan Pekingin urheiluyliopistoon oli hieno. Kiinalaisilla on täysi tohina päällä Pekingin olympialaisia ja kansainvälistä tutkimuksen tekemistä varten, joten voi olla, että Kiinan reissu ei jää viimeiseksi.

Suomalaiset ovat maailman liikkuvinta kansaa, mutta liikummeko mekään silti riittävästi?

Twiittasin aikaisemmin tänään Lancet -tiedelehdessä julkaistusta tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan vieläkin noin 1,4 miljardia ihmistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Se vastaa noin 25 prosenttia koko maailman väestöstä. Positiivisesti ajateltuna selvästi suurin osa siis kuitenkin liikkuu terveytensä kannalta sopivasti. Tutkimuksen mukaan etenkin suomalaiset liikkuvat hyvin, joskin se pistää kysymään, ovatko nykyiset kyselytutkimuksiin perustuvat määrät sittenkään tarpeeksi, kun silti sairaudenhoitokustannukset ovat sen noin 20 miljardia, eli leijonanosa valtion 55 miljardin budjetista. Kaikki sairaudet eivät toki johdu liikkumisen puutteesta, mutta suurimpaan osaan liikunnalla on vaikutusta.

Tutkimuksesta uutisoivat myös Yle ja HS, joiden uutisista voi lukea lisää tietoa tutkimuksesta. Hieman ihmetytti, että hesarissa uutinen kuului urheilun saralle, mutta eihän kaikkea pysty aina ymmärtämäänkään. Ylen uutinen oli sentään kategoriassa -hyvinvointi, johon se paremmin sopiikin.

Terveystietoisuus yleistyy, mikä näkyy alkoholinkulutuksessa

Tänään uutisointiin selvityksestä, jossa kerrottiin, että suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt vuoden 2007 jälkeen lähes viidenneksellä. Edelleen kuitenkin yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen. Viimeaikainen tutkimus on myös vahvistanut sen, että mikään alkoholiannos ei ole terveellinen, toisin kuin joskus jopa jotkut lääkärit haluavat väittää. Ihmiset ovat siis nykyisin varsin terveystietoisia ja muuttavat elintapojaan terveysuutisoinnin pohjalta, tai ainakin näin voisi asiaa yrittää tulkita.

Lue lisää

Palaako KIHU kilpa- ja huippu-urheilun TUTKIMUSkeskukseksi?

Illansuussa tuli tieto, että Jyväskylässä sijaitsevan KIHU:n eli kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen uudeksi johtajaksi on valittu filosofian tohtori, biomekaniikan tutkija Aki Salo. Entinen johtaja Sami Kalaja taisi itsekin hoksata, että tutkimustoiminta ei oikein hänen johdollaan riitä kansainvälisissä mittelöissä, joissa meneillään ei ole kaiken aikaa vain SM-kisat, vaan myös maailman cup, MM-kisat ja olympialaiset. Kilpailu on siis vähintään yhtä kovaa kuin urheilussa, jossa on sentään omat kilpailukautensa useimmissa lajeissa, eikä tulosta tarvitse takoa taukoamatta. Kalaja vetäytyikin aikaistetulle eläkkeelle. Tutkimuksen tekemisessä kun ei ihan riitä se, että on ollut yläasteen rehtorina koulussa, jossa nykyinen kuuluisa koripalloilija kävi koulua. Toivo lepääkin uudessa johtajassa, joka voi tuoda toivottuja uusia tuulia jyväskyläläiseen sisäänpäin lämpiäväisyyteen.

Lue lisää

Yliopistosairaaloiden tutkimusjohtajat painottavat: ”terveydenhuoltoa kehitetään ainoastaan näyttöön perustuen eli tutkimuksen avulla, ei uskomuksin, ei toivein, ei kokeilemalla, ei arpomalla”.

Hallitus on taas taputellut seuraavan vuoden budjetin. Velkaa otetaan silti vielä noin 1,7 miljardia, vaikka talous on jo paremmassa kunnossa. Isoihin panostuksiin ei ollut siis vieläkään varaa, eikä esim. yliopistojen indeksijäädytystä ymmärrykseni mukaan vieläkään peruttu. Päättäjillä näyttää vieläkin puuttuvan ymmärrystä, että koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen ja niistä kumpuaviin innovaatioihin kannattaisi oikeasti panostaa.

Lue lisää

Kuntoon suunnistamalla!

Soutuharjoitusten hellittäessä olen taas päässyt takaisin suunnistuksen pariin, kun tapahtumat eivät enää osu samalle päivälle. Keski-Suomen maastot ovat vaihtuneet Varsinais-Suomen metsiin, kun olen samoillut etupäässä Satarasteilla Liedon seudulla. Turun seudulla viikkorasteja riittäisi lähes jokaiselle viikonpäivälle, mutta kerta viikossa on ollut itselleni hyvä tahti.

Suunnistus on mitä parhain kuntoilumuoto, sillä metsässä rastien etsiminen rasittaa sekä jalkoja että päätä. Keskittyminen ei saisi herpaantua, joten siinä ei kannata paljon muuta ajatella tai juosta liian kovaa omiin taitoihinsa nähden, tai muuten rastit eivät löydy. Kokemusta on 🙂

Suunnistusta ei kuitenkaan kannata vältellä, sillä etenkin viikkorastit, joita järjestetään käytännössä jokaisella paikkakunnalla Suomessa, ovat varsin matalankynnyksen kuntoilumahdollisuuksia. Reittejä löytyy joka lähtöön, mistä jokainen voi valita oman mielen mukaisensa.

Suunnistuksen parhaita puolia kuntoilumuotona on se, että sen kautta keho saa mukavaa luonnollista intervallia osakseen, mistä verisuonet ja aineenvaihdunta tykkäävät. Metsässä juostessa jokainen askel on lisäksi erilainen, joten se ei ole tylsää monotonista jumputtamista kuten kovalla ja tasaisella tiellä juokseminen saattaa olla. Hyvänä puolena on myös se, että metsässä liikkuminen on myös tutkitusti elimistölle hyväksi, eikä vain kuntoilun vuoksi. Mutta siitä lisää ehkä myöhemmin, tavataan rasteilla!

 

Tahko MTB – 20 vuotta maastopyöräilyä hienoissa ja kovissa maastoissa

Tänään ajettiin 20. kertaa Suomen suurin ja kiistatta hienoin maastopyörätapahtuma Tahko MTB. Sitä sanotaan pyöräilyn Jukolaksi, sillä tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja tänäkin vuonna tapahtumaan oli ilmoittautunut yli 2300 kaiken tasoista ja ikäistä pyöräilijää.

Haistelin Tahkon ainutlaatuisuuden ja kovuuden jo sen alkuajoista lähtien ja osallistuin ajoon ensimmäisen kerran vuonna 2002. Sen jälkeen Tahkolle on pitänyt päästä joka vuosi, jos vain on tullut oltua Suomessa. Nykyisin tavoite on haastaa itseä ja saada pyörän ja muun puolesta ehjä suoritus. Alkuvuosina tuli ajettua ihan sijoituksistakin hiihtovuosien luoman kunnon pohjalta (paras sijoitus 6.), mutta nykyisin tason koventuessa ja oman kunnon laskiessa vuosi vuodelta, sijoituksetkin ovat painuneet vuosi vuodelta alaspäin. Mutta kuten sanottu sijoitukset ovat tässä(kin) tapahtumassa tärkeitä vain harvoille, ja me muut haemme näistä tapahtumista itsensä haastamisen elämyksiä. Ei muuta kuin muutkin itseään fyysisesti haastamaan!

Miten kuumana sinun aivosi käyvät?

Ruokahalua ja sitä myöten kehon painoa säädellään aivoissa, johon tulee erilaisia hormonaalisia ja hermostollisia signaaleja muualta kehosta. Liikunnalla voi olla merkitystä painonsäätelyssä. Lisääntyneen energiankulutuksen vuoksi se voi jopa lisätä syömistä, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan kovatehoinen liikuntasuoritus yleensä vähentää ruokahalua. Uuden tutkimuksen mukaan tämä voi selittyä sillä, että liikunnan aiheuttama aivojen lämpötilan muutos (nousu) aiheuttaa ruokahalun vähenemistä ja syömistä. Toisaalta tiedämme omien tutkimustemmekin perusteella sen, että runsasrasvainen- tai sokerinen ravinto muuttaa ruokahalua säätelevien geenien ilmenemistä aivoissa. Näin ollen sekä liikunnalla että ravitsemuksella on merkitystä ruokahalun säätelyssä ja sitä myöten painonhallinnassa.

Urheilu liikuttaa kaikkia

Kirjoitin Martin Luther King Jr. muistopäivän siivittämänä blogitekstin englanniksi, josta kannattanee kuunnella ainakin hänen ja Michelle Obaman Let’s Move -puhe. Vaikka muilla saroilla työkenttää vielä taitaa riittää, niin liikunta ei ainakaan kysy lompakkoa eikä ihonväriä, vaan sitä voi tehdä meistä ihan jokainen terveytensä vuoksi. Esimerkiksi kävely ja juoksu ovat mainioita ja halpoja liikuntamuotoja.

Keskivartalon pito on tärkeää lajissa kuin lajissa

Twiittasin viikolla eteenpäin omasta mielestäni erään erittäin hyvän artikkelin liikevinkkeineen keskivartalon pidon ja voiman merkityksestä liikunnassa ja urheilussa. Asia on nimittäin erittäin tärkeä, koska hyvä keskivartalon pito varmistaa sen, että voima ei mene ”läpi” missään vaiheessa liikunta- tai urheilusuoritusta, kuten esimerkiksi juostessa, pyöräillessä tai hiihtäessä. Keskivartalon hyvä pito on sitä tärkeämpää, mitä enemmän lihaksia on suorituksessa mukana. Esimerkiksi hiihdossa se varmistaa sen, että ylävartalon työnnön voima ei mene hukkaan, vaan kaikki voima siirtyy sauvoista ja jaloista lumeen eteenpäin vieväksi voimaksi.

Lue lisää

Sivu 1 / 6

Copyright © 2018 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.