Paraneeko virustauti antibioottikuurilla?

Nyt jo viikon kestänyt oma flunssa palautti mieleen uutiset urheilijoiden sairasteluista. Esimerkiksi Yle ja hesari ovat hiljattain uutisoineet Hiihtäjä Krista Pärmäkosken kärsineen joulukuussa virustaudista, johon hän on syönyt antibioottikuuria siitä parantuakseen. Itse en ole lääkkeitä flunssaan käyttänyt, etenkään antibioottikuuria, koska se ei tunnetusti tehoa muuhun kuin bakteereihin. Mielessä onkin ollut viime aikoina näitä uutisia lukiessa Turun yliopiston infektiotautiopin emeritusprofessorin, lääkäri Olli Ruuskasen painokkaat kommentit asiaan liittyen.

Lue lisää

Tutkijat tervehtivät ilolla huippu-urheilujohtajien tulosvastuuta

Yle uutisoi hieman ennen joulua, että Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön pomojen paikat laitetaan avoimeen hakuun piakkoin. Urheilupomot eivät kuulemma ole tästä mielissään, vaikka eihän heillä pitäisi mitään hätää olla kun ovat parasta ainesta mitä Suomesta löytyy.

Lue lisää

Ota lapset mukaan pyöräilemään kävely- tai juoksulenkille, niin kaikki saavat hyvää liikuntaa ja ulkoilua

Jos ja kun englanti taipuu niin stekkaa Amerikan kansallisen terveysinstituutin vinkkejä koko perheen yhteisen liikunnallisen aktiivisuuden edistämiseksi, mistä kirjoitin hieman englanniksi. Siinä yhteydessä tuli hieman avattua myös oman perheemme helppoja liikunnallisia aktiviteetteja, missä sekä lapset että vanhemmat saavat liikettä osakseen. Eräitä parhaita näistä ovat yhteiset juoksu- ja pyörälenkit, joita olemme itse tehneet siitä asti kun lapset oppivat ajamaan pyörällä. Nykyisin ne alkavat jo tosin olla jopa liian helppoja etenkin vanhemmalle lapselle, kun isin juoksuvauhti ei päätä liiaksi huimaa, mutta tuleepa siinä ainakin ulkoilua hänellekin. Iloksemme olemme saaneet myös huomata, että emme suinkaan ole ainut perhe, joka näitä yhteisiä juoksu- ja pyörälenkkejä tekee, vaan myös monet muutkin lapset juoksuttavat vanhempiaan pyöräteillä vinhaa vauhtia 🙂

 

Suomen mielenterveysseura – tietoa liikunnankin roolista mielen hyvinvoinnin edistämisessä

Satuin lukemaan hyvän jutun liikunnasta Suomen mielenterveysseuran sivuilta, joten laitan siihen linkin jos joku muukin sitä haluaa vilkaista. Seuran sivuilla on itse asiassa paljon muutakin hyvää asiaa, eikä vain liikunnasta vaan monesta muustakin aiheeseen liittyvästä asiasta. Heillä on myös hyvät sivut englanniksi, joiden kautta postausta enkuksi kirjoittaessani huomasin, että seura on ollut olemassa jo 100-vuotta. Joku voisi ajatella, että mielenterveysasioihin on alettu kiinnittää huomiota vasta suhteellisen lähivuosina, mutta seuran pitkä olemassaolo kiirii siitä, että myös mielenterveysasioihin on alettu kiinnittää huomiota jo hyvän aikaa sitten.

Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus maksuttomaan harrastukseen

Eilen vietettiin lasten oikeuksien päivää. Se oli esillä omien lastenikin päiväkodissa, jossa päivän aikana tehtiin lasten toivomia asioita, jotka olivat pääosin leikkimistä toisten lasten kanssa. Mutta päivään liittyi myös muuta tärkeää asiaa ja paljon mielenkiintoista ja tärkeää tietoa asiasta on saatavilla lastenoikeudet.fi – nettisivuilla. Siellä on myös erittäin mainio Petriina Perkiömäen kirjoitus lasten mahdollisuuksista harrastaa toivomaansa harrastusta. Se ja sen linkeistä avautuvat muut tietolähteet kannattaa jokaisen lukea. Kirjoituksessa ollaan nimittäin tärkeän asian äärellä, sillä olen Petriinan kanssa samaa mieltä, että jokaisella lapsella tulisi olla oikeus ainakin yhteen harrastukseen, perheen varallisuudesta riippumatta. Se pitäisi tarkoittaa maksutonta harrastusta kaikille ainakin alle 15-vuotialle, tai jopa kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Se ei olisi siis ilmainen (joku aina maksaa), mutta lapsille ja nuorille maksuton.

Olen tästä asiasta kirjoittanut jo aikaisemminkin, sillä omasta mielestäni tämä mahdollisuus pitäisi taata jopa verovaroin, jos esimerkiksi liikuntaan- ja urheiluun liittyen järjestöjen, seurojen ja lajiliittojen mielestä kilpaurheilu ja johtajien palkkarahat ovat lasten maksutonta harrastamista tärkeämpää. Omasta mielestäni asian pitäisi olla niin, että järjestöille ja lajiliitoille tulevat valtionavustukset pitäisi käyttää ensin lasten ja nuorten maksuttoman harrastamisen varmistamiseen, ja vasta siitä ylijäävät rahat kilpa- ja huippu-urheiluun. Se kun toimii muutenkin viihdebisneksen tavoin hyvin kaupallisesti, ja siinä tulisi myös johtajille vähän säpinää lunastaa oma paikkansa ja palkkansa kilpailullisin perustein, niin kuin nykyisin muillakin aloilla joudumme tekemään.

Vaikka itse puhunkin usein liikunnallisuuden puolesta, tässä harrastusasiassa lasten ja nuorten kohdalla mikä tahansa maksuton harrastus, kuten vaikkapa musiikki tai kuvataide, olisi hyvä asia. Joku liikunnallinen harrastus olisi silti hyvä olla, koska liikunnallisuus ja yleiset liikunnalliset valmiudet ja lajitaidot juurrutetaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Hyvässä lykyssä liikunnallisuus säilyy osana elämää kaiken aikaa, mutta jos se jossakin vaiheessa sattuu unohtumaankin, niin sen pariin on myös aina helpompi palata, jos on taustaa liikuntaharrastuksista. Harratusten kautta kuvaan tulee myös paljon muita avuja elämää varten, kuten ryhmässä toimimisen taitoja tai periksiantamattomuutta jos niikseen tulee. Terveysvaikutuksista ja vähäisemmistä sairaudenhoitokustannuksista puhumattakaan.

Vaikka kaikki harrastusmaksut eivät olekaan Suomessa hirvittävän kalliita, kysymys on enemmänkin periaatteesta, mutta toisaalta myös todellisesta tasapuolisten mahdollisuuksien mahdollistamisesta. Tätä taustaa vasten onkin jopa suorastaan noloa, että urheilusihteereille on kyllä varaa maksaa Suomessa melkoisia palkkoja, mutta lasten ja nuorten harrastaminen ei ole vielä Suomessa kaikkialla maksutonta.

Tee diabetestesti omaa sairastumisriskiä selvittääksesi

Marraskuun 14. päivä vietettiin maailman diabetespäivää. Valtakunnallinen diabetespäivä on sen sijaan vielä tulossa. Se on 23.11 ja diabetespäivän tiimoilta järjestetään Helsingissä myös luento-ohjelmaa. Edellisen linkin Diabetesliiton sivuita saa myös paljon tietoa diabeteksesta. Asiaan liittyen kannattaa tehdä myös omaa diabetesriskiä testaava StopDia-testi. Se on muuten helppo, mutta mittanauha kannattaa katsella jo valmiiksi viimeistä kysymystä ja vyötärönympäryksen mittausta varten. Mittanauhan haeskelussa itsellä otti tovin, mutta sain kuin sainkin itsekin testin tehtyä.

Liikunta on oiva keino vyötärönympäryksen ja diabetesriskin hallintaan, kuin myös istumisen vähentäminen etenkin pitkiä yhtämittaisia istumisjaksoja tauottamalla.

Kun tarinat nuuskan kattoon heittelystä nousevat Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi, herää kysymys, miten tieto ymmärretään Suomessa?

En nykyisin osta juurikaan kotimaista kirjallisuutta, koska etenkin tietokirjallisuus on suhteellisen heppoista verrattuna siihen mitä kansainvälisesti julkaistaan. On parempi lukea alkuperäisteokset tuoreeltaan englanniksi, niin niihin pääsee käsiksi tuoreeltaan ja kielitaitokin saa harjoitusta. Ostin kuitenkin Turun kirjamessuilta muutaman muun kotimaisen teoksen lisäksi myös Alex Stubbin muistelmat -Kaikki elämäni pointit, so far. Teos on hyvin mukaansa tempaava ja on ollut hauska lukea etenkin raikulipoika Alexin nuoruusvuosien touhuista, joissa alkoholia kului ja lukioajan harrastus oli nuuskan heittely voimistelusalin kattoon. Eli sellaista leppoista lukemista musta tuntuu fiilistelyjutuista kun haluaa heittää aivot narikkaan. Tätä taustaa vasten itseltäni meinasi todella mennä ne kuuluisat aamukahvit väärään kurkkuun, kun luin lehdestä, että tämä tarinateos oli valittu tämän vuoden Tieto-Finlandia ehdokkaaksi! Se ei tosin ole laisinkaan Alexin vika, vaan kertoo siitä, missä jamassa tietämisen ymmärrys ja arvostus on tällä hetkellä Suomessa. Joku toimittaja kehtasi vielä jopa puolustaa valintaa, mutta hälyttävin oli tieto hänen jutussaan, että nämä mielipidekirjoitukset toden totta on vielä luokiteltu tietokirjallisuudeksi jopa Suomen tietokirjailijat ry:n toimesta.

Lue lisää

Terveyttä ja kuntoa portaista!

Portaiden käyttö hissin sijaan on mainio ja helppo keino lisätä terveyttä edistävää toimintaa arkiseen elämään. Lue lisää tänään alkaneesta porraspäivästä ja portaiden hyödyllisyydestä terveyden vaalimisessa. Ja ennen kaikkea, kulje portaat aina kun mahdollista!

Svenska dagen – bra träning för alla finländare!

Det har varit Svenska Dagen i dag och jag funderade att jag måste också skriva några ord på svenska. Min svenska är inte jätte bra men det brukade vara bättre när var jag i skolan, men det är många år sedan. Vi alla läser svenska i skolan så vi borde kunna prata svenska också här i Finland. Vi borde inte bara tro att all pratar finska. Åtminstone borde vi försöka att tala svenska eftersom vi Finnländare har så långa historia med Sverige och svenska språkiga människor. Det är visst en sak jag ska försöka att förbättra i framtiden.

Vi har egentligen börjat att förbättra svenska i våra familjen eftersom har vi börjat att träna skidåkning med Pargas IF skidåkare cirka ett år sedan. Pargas IF är en aktiv club nära Åbo som har många unga skidåkare och det är jätte kul att träna med dom. I går gjorde vi en resa till Nystad och åkte skidor där i skitunnel, och sen var vi i simhallen. Det var mycket bra träning, och inte bara fysisk men att komma ihåg många svenska ord som jag hade glömt. När jag var i Sverige i år några monader sedan köpade jag också Anders Hansens bok Hjärnstark, som är jätte bra bok. Det har också varit bra träning för mig på kvällarna att lära mera svenska. Jag tycker att det är bra att vi kämpar inte bara fysiskt, men också med vår hjärnan.

Om du är intresserad kan du läsa mera om svenska dagen och Finlands svenska historia här.

Liikunta edistää oppimista, ja suomalaiset opettajat ovat ajan hermoilla!

Postasin ulkomaalaisille lukijoille linkin videoon Jyväskyläläisestä koululuokasta, jossa matematiikan ja muiden tuntien lomassa koululaiset vetävät leukoja ja temppuilevat renkaissa. Hienoa, että koululaiset voivat niin halutessaan purkaa hieman energiaa ja sen jälkeen taas jatkaa tehtävien parissa, niihin yhä paremmin keskittyen. Liikunnan tiedetään luovan aivoissa hyvät edellytykset oppimiselle, joten tämän liikunnallisen toiminnan edistäminen, jota tehdään monessa muussakin suomalaisessa koulussa, on varsin edistyksellistä ja uraa-uurtavaa toimintaa.

Pelkän istumasta seisomaan nousun sijaan kunnon fyysinen aktiivisuus laittaa todella veren ja aineenvaihdunnan liikkeelle. Kunnolla lihaksia aktivoitaessa lihaksista erittyy lisäksi myös hormonien kaltaisia tekijöitä, jotka ovat osaltaan aivotasolla vastuussa siitä, että reipas liikunta lisää aivosolujen uudismuodostusta, mitä ei tapahdu pelkässä seisoskelussa. Keskittyvää istumistakin vaaditaan tehtäviä tehdessä, joten voisiko myös tutkitusti nerokkaampaa toimintaa olla kuin mitä nyt tapahtuu suomalaisissa kouluissa liikunnan mahdollistamisen suhteen. Emmekä päässeet vielä edes lasten muun terveyden edistämiseen liikunnan myötä!

Hyvä suomalaiset opettajat, teistä ja näistä koululaisista saisivat monet muutkin suomalaiset ottaa oppia!

Sivu 1 / 5

Copyright © 2018 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.