Tahko MTB – 20 vuotta maastopyöräilyä hienoissa ja kovissa maastoissa

Tänään ajettiin 20. kertaa Suomen suurin ja kiistatta hienoin maastopyörätapahtuma Tahko MTB. Sitä sanotaan pyöräilyn Jukolaksi, sillä tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja tänäkin vuonna tapahtumaan oli ilmoittautunut yli 2300 kaiken tasoista ja ikäistä pyöräilijää.

Haistelin Tahkon ainutlaatuisuuden ja kovuuden jo sen alkuajoista lähtien ja osallistuin ajoon ensimmäisen kerran vuonna 2002. Sen jälkeen Tahkolle on pitänyt päästä joka vuosi, jos vain on tullut oltua Suomessa. Nykyisin tavoite on haastaa itseä ja saada pyörän ja muun puolesta ehjä suoritus. Alkuvuosina tuli ajettua ihan sijoituksistakin hiihtovuosien luoman kunnon pohjalta (paras sijoitus 6.), mutta nykyisin tason koventuessa ja oman kunnon laskiessa vuosi vuodelta, sijoituksetkin ovat painuneet vuosi vuodelta alaspäin. Mutta kuten sanottu sijoitukset ovat tässä(kin) tapahtumassa tärkeitä vain harvoille, ja me muut haemme näistä tapahtumista itsensä haastamisen elämyksiä. Ei muuta kuin muutkin itseään fyysisesti haastamaan!

Miten kuumana sinun aivosi käyvät?

Ruokahalua ja sitä myöten kehon painoa säädellään aivoissa, johon tulee erilaisia hormonaalisia ja hermostollisia signaaleja muualta kehosta. Liikunnalla voi olla merkitystä painonsäätelyssä. Lisääntyneen energiankulutuksen vuoksi se voi jopa lisätä syömistä, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan kovatehoinen liikuntasuoritus yleensä vähentää ruokahalua. Uuden tutkimuksen mukaan tämä voi selittyä sillä, että liikunnan aiheuttama aivojen lämpötilan muutos (nousu) aiheuttaa ruokahalun vähenemistä ja syömistä. Toisaalta tiedämme omien tutkimustemmekin perusteella sen, että runsasrasvainen- tai sokerinen ravinto muuttaa ruokahalua säätelevien geenien ilmenemistä aivoissa. Näin ollen sekä liikunnalla että ravitsemuksella on merkitystä ruokahalun säätelyssä ja sitä myöten painonhallinnassa.

Urheilu liikuttaa kaikkia

Kirjoitin Martin Luther King Jr. muistopäivän siivittämänä blogitekstin englanniksi, josta kannattanee kuunnella ainakin hänen ja Michelle Obaman Let’s Move -puhe. Vaikka muilla saroilla työkenttää vielä taitaa riittää, niin liikunta ei ainakaan kysy lompakkoa eikä ihonväriä, vaan sitä voi tehdä meistä ihan jokainen terveytensä vuoksi. Esimerkiksi kävely ja juoksu ovat mainioita ja halpoja liikuntamuotoja.

Keskivartalon pito on tärkeää lajissa kuin lajissa

Twiittasin viikolla eteenpäin omasta mielestäni erään erittäin hyvän artikkelin liikevinkkeineen keskivartalon pidon ja voiman merkityksestä liikunnassa ja urheilussa. Asia on nimittäin erittäin tärkeä, koska hyvä keskivartalon pito varmistaa sen, että voima ei mene ”läpi” missään vaiheessa liikunta- tai urheilusuoritusta, kuten esimerkiksi juostessa, pyöräillessä tai hiihtäessä. Keskivartalon hyvä pito on sitä tärkeämpää, mitä enemmän lihaksia on suorituksessa mukana. Esimerkiksi hiihdossa se varmistaa sen, että ylävartalon työnnön voima ei mene hukkaan, vaan kaikki voima siirtyy sauvoista ja jaloista lumeen eteenpäin vieväksi voimaksi.

Lue lisää

Kuntoa ja terveyttä vuorilta

Kirjoitin postauksen englanniksi liittyen siihen, miten useat tieteelliset tutkimukset ehdottavat, että vuoristossa asuminen tai siellä (tai keinotekoisessa) vuoristossa harjoitteleminen ja liikkuminen on terveyttä ja kuntoa edistävää. Urheilijathan käyvät vuoristossa sinnikkäästi, vaikka tieteellinen tutkimus ei tue sen olevan sen parempaa (saati ainakaan halvempaa) kuin samanlainen harjoittelu merenpinnan tasolla. Mutta tutkimusten mukaan kunto- ja terveyshyötyjä näyttäisi tulevan siis meille, ketkä emme harjoittele eliittiurheilijoiden tapaan.

Suomessa vuoristojen korkeudet eivät yllä sellaisiin korkeuksiin, että vuoristoharjoittelusta voisi puhua. Vuoristoilmaa voisi kuitenkin hyödyntää keinotekoisesti. Alppimajoja on Suomesakin ollut jossakin vaiheessa käytössä, mutta itse olen ihmetellyt, miksi kuntosalit eivät vielä ole ottaneet vuoristospinningiä tai muunlaisia hypoksiatunteja osaksi ohjelmaansa. Maailmalla näin jo tapahtuu, joten ehkä tutkimukseen pohjautuva liikuntatrendi ennättää myös Suomeen jossakin vaiheessa.

Vuoristossa vaeltaminen tai muunlainen liikkuminen on tutkitusti terveydelle hyödyllistä, liikkumisesta tulevien vaikutusten lisänä.

Professorit lakossa, mutta miten muilla yliopistolaisilla on varaa ampua itseään jalkaan?

Tänään on ollut historiallinen päivä, kun monissa tiedotusvälineissä kuten Helsingin sanomissa on uutisoitu professoreiden menneen lakkoon palkkaneuvotteluista johtuen. Itse en ole ehtinyt tutustua tilanteeseen kuin sivusilmällä, enkä sen vuoksi ole varma olisiko muidenkin yliopistojen kuin Helsingin yliopiston pitänyt lakkoilla tänään. Lakkoilijat ovat varmasti periaatteessa ihan hyvällä asialla, mutta itseäni asiassa askarruttaa lähinnä vain se, miten joillakin yliopistolaisilla voi olla varaa ja aikaa menettää yksi työpäivä lakkoiluun, kun muutenkaan päivät ja tunnit eivät tahdo riittää kaikkien tarvittavien asioiden tekemiseen.

Lue lisää

Twitter

Blogikirjoituksissa on nyt ollut hiljaisempaa kiireistä johtuen. Liityin kuitenkin Twitteriin tämän vuoden alussa. Lähinnä siitä syystä, että niin monet, lähinnä ulkomaiset tutkijakollegat, ovat jo pitkän aikaa sitten toitottaneet, että minun pitäisi olla siellä. Olen aina aikaisemmin sanonut heille, että jo pelkän sähköpostiliikenteen hoitamisessa on niin paljon puuhaa, että miten joku voi edes ehtiä olla Twitterissä. Kun pitäisi vielä varsinaisia töitäkin tehdä, mittauksia, analyysiä, kirjoittamista ja kaikkea muuta. Mutta liittyminen vaikuttaa olleen hyvä ratkaisu, sillä sen kautta seuloutuu paljon erinomaista asiaa myös ammatillisesti. Niistä ja muista huomioista lisää kuitenkin myöhemmin.

Paraneeko virustauti antibioottikuurilla?

Nyt jo viikon kestänyt oma flunssa palautti mieleen uutiset urheilijoiden sairasteluista. Esimerkiksi Yle ja hesari ovat hiljattain uutisoineet Hiihtäjä Krista Pärmäkosken kärsineen joulukuussa virustaudista, johon hän on syönyt antibioottikuuria siitä parantuakseen. Itse en ole lääkkeitä flunssaan käyttänyt, etenkään antibioottikuuria, koska se ei tunnetusti tehoa muuhun kuin bakteereihin. Mielessä onkin ollut viime aikoina näitä uutisia lukiessa Turun yliopiston infektiotautiopin emeritusprofessorin, lääkäri Olli Ruuskasen painokkaat kommentit asiaan liittyen.

Lue lisää

Tutkijat tervehtivät ilolla huippu-urheilujohtajien tulosvastuuta

Yle uutisoi hieman ennen joulua, että Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön pomojen paikat laitetaan avoimeen hakuun piakkoin. Urheilupomot eivät kuulemma ole tästä mielissään, vaikka eihän heillä pitäisi mitään hätää olla kun ovat parasta ainesta mitä Suomesta löytyy.

Lue lisää

Ota lapset mukaan pyöräilemään kävely- tai juoksulenkille, niin kaikki saavat hyvää liikuntaa ja ulkoilua

Jos ja kun englanti taipuu niin stekkaa Amerikan kansallisen terveysinstituutin vinkkejä koko perheen yhteisen liikunnallisen aktiivisuuden edistämiseksi, mistä kirjoitin hieman englanniksi. Siinä yhteydessä tuli hieman avattua myös oman perheemme helppoja liikunnallisia aktiviteetteja, missä sekä lapset että vanhemmat saavat liikettä osakseen. Eräitä parhaita näistä ovat yhteiset juoksu- ja pyörälenkit, joita olemme itse tehneet siitä asti kun lapset oppivat ajamaan pyörällä. Nykyisin ne alkavat jo tosin olla jopa liian helppoja etenkin vanhemmalle lapselle, kun isin juoksuvauhti ei päätä liiaksi huimaa, mutta tuleepa siinä ainakin ulkoilua hänellekin. Iloksemme olemme saaneet myös huomata, että emme suinkaan ole ainut perhe, joka näitä yhteisiä juoksu- ja pyörälenkkejä tekee, vaan myös monet muutkin lapset juoksuttavat vanhempiaan pyöräteillä vinhaa vauhtia 🙂

 

Sivu 1 / 5

Copyright © 2018 Ilkka Heinonen / ileximius. All rights reserved.

The views expressed on this website do not neccasarily reflect the views of University of Turku or other institutions or organisations Dr. Heinonen represents.